Pitkästä aikaa

Pitkästä aikaa olen saanut jotain neulottua ja vielä pidempi aika on siitä kun olen saanut viimeksi postattua tänne (melkein puoli vuotta).

Neuloin villatakin ystäväni tyttärelle. Lupasin neuloa sen jo vuosi sitten, mutta vasta nyt kesällä ehdin sen toteuttaa. Eipä sillä, että tyttönen kovasti olisi villatakin tarpeessa. He asuvat Singaporessa, jossa lämpötila ei taida koskaan olla alle +25°C. Joskus he kuitenkin matkustavat viileämpiinkin paikkoihin, kuten Suomeen, joten jotain lämmintä on vaatekaapissa kuitenkin oltava.

Pikkuisen tytön pitsineuletakki

Ann Budd: Knitter's Handy Book of Sweater Patterns 28"

Pitsimalli: Lene Holme Samsøe: Essentially Feminine Knits/Coco

Garnstudio Drops Baby Merino, 100 % merinovilla, väri 26, 185 g

KnitPicks Harmony 3,75 mm

Koon valitseminen oli aluksi hankalaa. Onneksi sain ystävältäni vähän mittoja, joiden avulla etsin sitten oikean koon Annin kirjasta. Tyttö onpitkä ikäisekseen, joten tein sekä vartaloon että hihoihin muutaman sentin enemmän pituutta kuin ohjeessa. Valitettavasti en tiedä oliko takki sopiva tytölle, sillä hän ei maanitteluista huolimatta suostunut pukemaan sitä ylleen. Tuskin se ainakaan pieni on, sen verran laitoin kasvunvaraa.

Tässä hieman yksityiskohtaisempaa kuvaa. Pitsineule on perinteistä nuolikuviota, josta on olemassa useita variaatioita eri silmukkamäärillä. Tässä mallikerrassa on 7 silmukkaa ja 4 kerrosta. Pääntien reunan ja nappilistan tein samalla kertaa. Poimin silmukat reunasta (3 s/4 krs) ja sitten neuloin muistaakseni 8 krs aina oikeaa. Napit löysin varastostani. Olen ostanut ne 5 vuotta sitten Amerikasta Michaelsilta. Pussissa luki Heirloom Collection. Eipä taida muovinapeista ihan perintökaluiksi olla, mutta tähän sopivat erinomaisesti. Miekkonen nimesi ne vadelmanapeiksi.

Minusta on tullut sukankutoja

Minua nolottaa, että bloggaan niin tavattoman harvoin. Mielessä on vaikka mitä asiaa, mutta sitten tulee taas jotain muuta, joka menee bloggaamisen edelle. Aika vauhdikasta tässä on viime aikoina ollut. Opiskelen työn ohessa, se vie oman aikansa. Yritän varata aikaa myös muille harrastuksilleni eli liikunnalle ja espanjalle ja nukkuakin pitäisi. En valita, kaikki ovat omia valintojani. Kuin myös se, että esittelen blogissa vain valmiita töitä. Nämä työt ovat vielä viimevuotisia. Loppusyksystä neuloin useamman parin sukkia.

Rumikset (On-Your-Toes by Ann Budd)
n. 90 g Noro Silk Garden Sockia, värit S245, S289 ja S315 (40% villa, 25% silkki, 25% nylon ja 10% mohair)
sukkapuikot 3,25 mm

Neuloin hameesta jääneet langat sukiksi. Malli on hyväksi havaittu. Tällä mallilla olen neulonut jo aika monta paria. Nimesin nuo rumiksiksi. Väriyhdistelmät eivät ole näteimmät mahdolliset, mutta sukat ovat oikein hyvän tuntuiset jalassa. Tuo punainen on kyllä herkullinen sävy. Raidat ovat 4 kerrosta kukin.

Quickie Socks by Susan Lawrence from The Joy of Sox

n. 70 g Lennun Pajan Raahelankaa (villaa ja jonkin verran nylonia vahvikkeena)

sukkapuikot 4 mm

Nämä sukat tein siskolleni joululahjaksi. Tosi nopea projekti: sukka/ilta. Kantapää tehtiin wrap&turn -tekniikalla, joka oli minulle uusi, vaikka onkin ihan yleinen tapa tehdä kantapää. Tulee siisti kantapää eikä jää reikiä. Täytyy kokeilla toistekin. 

Miesten sukat Novitan ohjeella

n. 150 g/pari Lennun pajan Raahelankaa (100 % villaa, luulisin)
puikot 3,5 mm ja 4 mm

Tein näitä miesten sukkia kaksi paria tällä samalla ohjeella. Toiset 3,5 mm:n puikoilla ja toiset 4 mm puikoilla. Ensimmäinen pari meni miehen veljelle ja toinen miehelle. En ole ihan varma onko lanka täyttä villaa, mutta se on melko käsittelemätöntä ja lanoliinikin on mukana, joten vahvasti epäilen täysvillaiseksi. Ihan perussukka perusmallilla. Joudun tunnustamaan, etten osaa tehdä perinteistä kantapäätä ulkomuistista, kuten tiimalasikantapään.

Lukeekos kukaan enää tätä blogiani? Mistähän minä täällä kirjoittelisin, kun noita valmistuneita töitäkin on niin vähän? Toivottavasti saan opiskelut valmiiksi kevään aikana, niin on sitten enemmän aikaa neulomiseen ja siitä kertomiseen. Aurinkoista kevätpäivää!

Oleellisesti naisellisia neuleita

Ohhoh, siitä on melkein kolme kuukautta, kun olen viimeksi blogannut. Onpa aika rientänyt. Viime vuoden loppu oli tosi hektistä aikaa töissä ja ilmeisesti siitä hopusta toipuminen otti oman aikansa. Koko ajan olen neulonut, mutta raportoiminen on unohtunut.

Lueskelin kesällä Interweaven lähettämää sähköpostiviestiä, jossa he markkinoivat julkaisemiaan kirjoja ja ihastuin kovasti Lene Holme Samsøen Essentially Feminine Knits -kirjaan. Moni muukin on ihastunut, sillä pari viikkoa sitten tulleessa sähköpostiviestissä kyseinen teos julistettiin Interweaven vuoden 2012 ykköstuotteeksi. Kirja on alunperin julkaistu tanskaksi, mutta onneksi nyt myös englanniksi. Kirjassa on ties kuinka monta sellaista mallia, jotka haluaisin neuloa. Etenkin takit ovat upeita.

Tein aluksi testiksi hieman pienemmän neuleen. Pitsineuletta paksusta langasta.

Hella
Løve Garn Cosy Wool, 100% villaa, 50 g
Pyöröpuikko Novita 8 mm

Hella neulotaan päälaelta otsalle. Varsin nopea projekti. Jostain syystä sain Ravelryn mukaan kulumaan 3 päivää, todennäköisesti viivyttelin lankojen päättelyn kanssa. Pingottaminen jäi tekemättä, kuten kuvasta näkyy. Ihan lämmin myssy tämä on, vaikka noita reikiä piisaakin. Jotta olisin tässäkin projektissa oppinut jotain uutta, niin päättelin joustimen neulalla. Lanka on Karnaluksista hankittua, villatakin jämiä.






Testineuleen jälkeen oli aika käydä varsinaisen projektin kimppuun. Tähän malliin ihastuin jo kirjan esittelykuvien perusteella. Loppusyksystä tartuin puikkoihini ja tätä projektia varten jo alkukesästä hankkimiini lankoihin.

Lily
Manos del Uruguay Silk Blend, 70% merinovilla, 30% silkki, 430 g Lankaideasta
Pyöröpuikko Knit Picks 5 mm

Ihan ihana neule tästä tuli. Vartalo-osa ja hihat on neulottu kappaleina kaarrokkeeseen asti ja sitten kaikki kappaleet yhdistetty kaarroketta varten. Sivuissa ja hihoissa on saumat. Alkuperäisessä ohjeessa oli muutama nappi, mutta itse jätin ne pois. Saatan laittaa jonkun kiinnityssysteemin, mutta nyt saa kelvata ilman. Pingottaminen uupuu tästäkin, nämä kaarrokkeet vain on vaikea pingottaa eikä lanka siedä silitysrautaa, toivotaan että kuvio aukeaa ajan kuluessa.

Pahoittelen kuvien taustalla näkyviä rännejä ja lumen peittämiä pihakalusteita. Silloin ennen joulua, kun nämä kuvat otettiin, oli kolmattakymmentä astetta pakkasta, joten kuvakulmien hakemiseen ei paljon aikaa hukattu. Näin talvella on vielä vaikeampi löytää pihallamme sellainen kuvauspaikka etteivät naapureiden pihat tule näkyviin kuin kesäaikana.

Klerppu

Tämän neuletakin kanssa meni aikaa hyvä tovi. Aloitin sen jo kesälomalla heinäkuussa. Toissa viikolla sain sen viimein valmiiksi ja viime viikolla kuvattua. Kuvat on otettu sisällä, kun tuo päivänvalo on aika vähissä työpäivän jälkeen. Tänään olisi kaunis kuvauspäivä, mutta mennään nyt tällä potretilla.

Cascade Kid Seta Cardigan (linkki ohjeeseen)

Drops Kid Silk (75% Mohair Super Kid, 25% Silk), 150 g

KnitPicks Harmony -pyöröt, 4 mm

Miekkonen nimesi tämän Klerpuksi noiden etuliehukkeiden takia. Tämä malli on ollut aika monessa neulelehdessä Cascaden mainoksessa viimeisen vuoden-puolentoista aikana. Katselin sitä pitkään ja keväällä Dropsin alen viimeisenä päivänä hain langat Lankaideasta. Loppukesästä aloitin neulomisen ja tämä oli yllättävän aikaavievä projekti. Neuloin kappaleet tasona kappale kerrallaan. Noissa liehukkeissa oli melkomoinen neulominen. Yhteen etukappaleeseen meni enemmän lankaa kuin takakappaleeseen. Olin varannut lankaa 5 kerää ja jouduin hakemaan vielä yhden kerän lisää, jotta sain projektin valmiiksi. Lankaa jäi muutama gramma. En oikein osaa sanoa tykkäänkö tästä ja onko tämä yhtään minun tyyliäni. Pari kertaa olen sitä käyttänyt ja jatkan totuttelua. Ainakin neule on kevyt, melkein höyhenenkevyt.

Jämälankatöitä

Neulojan varastoon kertyy uusien lankaostosten lisäksi myös erilaisia jämälankoja. Itse säilön tarkkaan kaikki jämätkin, nuuka kun olen. Minua kuitenkin ärsyttää Ravelryn stashissa oleva suuri lankojen lukumäärä. Niinpä päätin karsia nimikkeitä stashistani aloittamalla niistä kaikkein pienemmistä eristä. Sukkalanganloppujen hyödyntämistä helpotti kovasti syyskuussa syntynyt sukumme nuorimmainen.

Mukaelma junasukista (Ravelry-linkki) serkkuni pojalle
Schoppel-Wolle Boots, 44% villaa, 42% puuvilla ja 14% nylonia, 30 g
sukkapuikot 2,75 mm

Yhdistelin tässä kahta eri neuleohjetta (löytyvät linkin takaa). Neuloin sukat varpaista ylöspäin. Varresta jäi uupumaan yksi joustinneuleosuus, koska lanka loppui. Toivottavasti kuitenkin pysyvät poitsulla jalassa. Vartta on kuitenkin aika pitkästi.

Pikkuruiset sukat (Ravelry-linkki) serkkuni pojalle
Online Supersocke 100 Comedy Color, 75% villaa, 25% polyamidia, 20 g
sukkapuikot 2,5 mm

Tätä lankaa oli jäljellä kahden värikerran verran eli juuri sen verran että siitä sai pikkuruiset sukat. Nämäkin on neulottu varpaista ylöspäin.

Kuitupitoiset sukat (Ravelry-linkki)
Online Supersocke 100 Emotion IV-Color, 50% villaa, 25% bambua ja 25% polyamidia, 40 g
Fortissima Socka, 75% villaa, 25 % polyamidia, 15 g
sukkapuikot 2,5 mm

Nämä sukat neuloin poikkeuksellisesti nilkasta lähtien. Syy oli se, että raitalankaa oli kuusi värikertaa ja päätin neuloa varteen yhden värikerran ja kaksi värikertaa jalkaterään. Varren joustin, kantapää ja varvasosa on neulottu Fortissima Sockasta, jonka väri on niin lähellä tuota harmaata raitaa, ettei sitä siitä erottaisi, jos ei tietäisi.

Sukkien nimi tulee siitä, että aloitin ne Syksyn kuitupitoisissa kokoontumisajoissa Päivölässä viime viikonloppuna. Ensimmäisen sukan sain neulottua lauantain aikana, mutta toista sukkaa ehdin vain kantapäähän asti sunnuntaina. Alla vielä kuva Syksyn kuitupitoisten aikaansaannoksistani.

Olkaa varovaisia liikenteessä, laittakaa kellot aikaan ja muistakaa käydä äänestämässä!

Uusiksi meni

Tämän neuleen tarina alkaa keväällä 2009, kun ostan Tallinnassa Karnaluksista paketillisen (500 g) silkkilankaa. Seuraavana kesänä neuloin langasta puseron.

Aikoinaan ihastuin tässä mallissa kaulukseen. Siitä ei kuitenkaan tullut ihan sellaista kuin olin ajatellut. Kaulukseen meni aika paljon lankaa eikä hihoihin riittänyt enempää. Hihat jäivät siis tuollaisiksi kyynärmittaisiksi.

Liian lyhyet hihat osoittautuivat käytössä hankaliksi. Ne ryttääntyivät nahkatakin alla kainaloihin eikä niitä pystynyt kiskomaan takin hihansuun kautta suoriksi.

Vuosi sitten syksyllä katselin neuletta vaatehuoneen hyllyllä ja totesin, etten ole juurikaan tätä silkkineuletta käyttänyt. Lanka on kuitenkin puhdasta silkkiä, joten en raaskinut laittaa neuletta kierrätykseen, vaan päätin purkaa sen. Kaulus oli neulottu suoraan etu- ja takakappaleisiin, joten päädyin purkamaan etu- ja takakappaleet kädenteiden kavennuksiin asti. Hihat purin kokonaan, sillä halusin istutetut hihat.

Loppukeväästä olin neuleen työn alle ja tällainen siitä sitten tuli:

Neuloin etu- ja takakappaleisiin muutaman sentin lisää pituutta ennen kuin aloitin kädentien kavennukset. Kädentien kavennukset tein Ann Buddin mainion Knitter's Handy Book of Sweater Patterns:in mukaan. Sieltä nappasin myös silmukkamäärät hihoja varten. Hihan pyöriön kanssa jouduin vähän säätämään, koska lanka uhkasi loppua kesken. Hyvin sain kuitenkin hihat istutettua paikoilleen. Pääntien reunan viimeistelin virkkaamalla kiinteitä silmukoita. Sitten lanka loppui.

Neuleen käytettävyys koheni kummasti. Nyt eivät hihat rynttäänny kainaloihin ja muutenkin käsivarret pysyvät lämpiminä. Tykkään perusmalleista. Tämän neuleen jujuksi riittää patenttineule, joka on yksi lempineuloksistani. Kuvasta se ei kovinkaan helposti erotu, mutta nättiä se on, vaikka itse sanonkin.

Alitajunnan toimintaa

En tiedä oliko alitajuntani asialla vai mistä tuli ennakkoaavistus viileästä kesästä. Ihan etukäteen ajattelematta neuloin ennen kesää kaksi pari "kesävillasukkia". Olin touko-kesäkuussa aika paljon reissussa, joten tarvitsin työn alle pieniä, helposti mukana kulkevia neuleita. 

Calcetínes (On-Your-Toes Socks by Ann Budd)

Schoppel-Wolle Boots (44% Superwash-villaa, 42% merseroitua puuvillaa, 14% polyamidia) 70 g

sukkapuikot 2,75 mm

Nämä sukat olivat mukanani Espanjan reissulla toukokuussa. Neuloin niitä mm. lentokoneessa ja linja-autossa. Ne kävivät kanssani myös Guggenheim-museossa, mutta siellä en neulonut. Myöhemmin kesällä sukat pääsivät kanssani toiseenkin reissuun. Ne lämmittivät mukavasti jalkojani lennoilla Singaporeen ja takaisin. Perillä ei ollut tarvetta villasukille.

Näistä tuli heti yhdet lempparisukistani. Olen käyttänyt niitä paljon ja tykkään kovasti. Lanka oli jo neulottaessa todella miellyttävää ja käytössä vielä parempaa. Suosittelen lämpimästi.

Tien päällä -sukat (On-Your-Toes Socks by Ann Budd)

ONline Linie Supersocke 100 Emotion IV-Color

(50% villaa, 25% bambuviskoosia, 25% polyamidia), 60g

sukkapuikot 2,5 mm

Nämä sukat joutuivat tyytymään kotimaan matkailuun, mutta pääsivät kuitenkin useammalle paikkakunnalle: Raaheen, Helsinkiin ja Jyväskylään. Jätin varret tarkoituksella tavanomaista lyhyemmiksi ja tein sukan suihin picot-reunat. Käännettävä reuna on hyvä konsti saada juuri samanlaiset sukat raitalangasta. Näitäkin olen jo ehtinyt kesän aikana käyttää, mutta nämä ovat lämpimämmät kuin nuo puuvillasekoitesukat, joten ne olivat välillä liian kuumat kesän sadekeleillä. Oikein mukava sukkalanka tämäkin. Tämä lanka oli viime syksyn Kädentaidot -messujen perinteinen Vihreän Vyyhdin sukkalanka.

Kesän aikana neulomiset jäivät aika vähiin, mutta jotain kuitenkin valmistui. Niistä ensi kerralla.