keskiviikko 21. marraskuuta 2007

Glögiä* jo marraskuussa

Neuletakki

Garnstudion mallistosta, koko M/L
KnitPicks Ambrosia (80% baby alpaca, 20% cashmere), väri Mulled Wine (=*glögi), 480g
Pyöröpuikot Addi, 3,5 mm ja 4 mm
Napit Merlettosta Koskikeskuksesta

Tapani mukaan tein taas pikkuisen liian pienen. Villatakit tuppaavat aina irvistämään napit kiinni. Siksi vain kaksi ylintä nappia kiinni, ettei takki irvistelisi.

Ohje oli varsin onnistunut. Hihat tein vähän pidemmiksi. Ympärystä olisi saanut olla enemmän, mutta se ei ole ohjeen vika. Vakaa aikomus on aloittaa ympäryksen pienentäminen kropasta viimeistään joulun jälkeen (taas kerran!). Ohjeen suomennoksesta jouduin tarkastamaan pari kohtaa englanninkielisestä ohjeesta. Nappeja olisi voinut olla pari lisää tiheämmin.


Pienissä kuvissa yksityiskohtia. Kaulus neulottiin hauskasti rullautuvaksi. Ensin poimin silmukat ja sitten neuloin sileää nurjaa. Puolessa välissä lisäsin silmukan muutaman silmukan välein. Kaulus kääntyy nätisti sisäänpäin. Kiva ratkaisu.

Alan vähitellen päästä saumakammostani. Tein olkasaumat silmukoimalla. Siistiä tuli. Toisen hihan kiinnitin pariinkin kertaan ennen kuin olin tyytyväinen. Annan työlle arvosanan 8½.

Lanka on todella miellyttävää neuloa, pehmeää ja sen sellaista. Kashmirsekoitteen huono puoli on se, että lanka tuppaa nuhraantumaan. Yhden päivän käytön jälkeen sain jo nyppiä nukkapalleroita kainaloista. Ajan kanssa nyppyyntyminen tasaantuu. Ainakin ostovaatteissa näin on käynyt.

Messulangoista otin Supersocke Silkit työn alle. Perussukat varpaista ylöspäin valmistuvat vähitellen.

lauantai 17. marraskuuta 2007

Määkin olin messuilla

Eilen iltapäivällä suuntasin minäkin kulkuni varsin monien käsityön ystävien tapaan Pirkkahalliin (tai siis Tampereen messu- ja urheilukeskukseen). Porukkaa oli kovasti ja jonkun verran tuttujakin. Tässä on minun saaliini:


Esitolta Lenkkimohairia, 327 sammaleenvihreä, 240 g (vasemmalla takana)
Honkarinteen tilan sateenkaarivärjättyä villalankaa, 100 g (vasemmalla edessä)
Piikkopirrasta punaista Anti-tickle Merino Blendiä, 600 g (keskellä)
Vihreästä Vyyhdestä On line -sukkalankoja, mustaa Supersocke Silkiä (55% merinovillaa, 20% silkkiä ja 25% polyamidia) 100 g (vasemmalla) ja ruskeaa Supersockea (75% villaa ja 25% polyamidia) 100 g (piilossa punaisten lankojen takana).
Pari hinnastoa nappasin mukaan vastaisen varalle.

Mitäs näistä sitten tulee? Lenkkimohair ja Honkarinteen lanka saavat kaverikseen viimevuotisilta messuilta hankittua vastaavaa Honkarinteen lankaa ja jotain sopivaa villalankaa. Tästä seurueesta on tarkoitus jossain vaiheessa muotoutua Twisted float shrug. Punaisesta langasta tulee pusero tai villatakki. Punaista lankaa on aina hyvä olla puserollinen varastossa. Ainakin silkkilangasta tulee sukat minulle. Ruskeasta langasta tehdyt sukat voisin antaa ehkä lahjaksikin. Nämä hankkeet saavat vielä kuitenkin odottaa jonkin aikaa. Vanhoja varastoja täytyy ensin neuloa pois.

Koska Vuodatus ei suostu avautumaan, en pysty tarkastamaan mitä ostin viime vuonna messuilta. Muistini mukaan ostoksista on jäljellä vielä Honkarinteen lankaa ja puolet Arjangon terapeuttisesta langasta. Muut ostokset olen neulonut.

Messuilta jäi taas haalea mielikuva. Mitään erityisen säväyttävää ei ollut tarjolla. Osa viime vuonna paikalla olleista yrityksistä oli jättänyt tänä vuonna tulematta. Joitakin uusia oli toki mukana. Messujen tungos oli välillä uskomaton. Tungosta tietysti lisää se, että osastot ovat sikin sokin. Minusta myyjät voisi jakaa vaikka niin, että toisessa hallissa myytäisiin vain valmiita tuotteita ja toisessa lankoja ja muita tarvikkeita. Nyt on kuljettava myös niiden ei-niin -kiinnostavien osastojen kautta.

tiistai 13. marraskuuta 2007

Puupääpipa

Siitä on jo jokunen viikonloppu, kun kaivelin asustelaatikostani parisen vuotta sitten neulomani pipan ja lankalaatikostani sen langanjämät ja vähän muutakin.

Puupääpipa (Pekka Puupäälläkin oli kukka hatussaan, siitä nimi.)
SandnesGarn Kitten Mohair (30% mohair, 20% villa, 50% courtelle), n. 47 g
Du Store Alpakka Tynn Alpakka (100% alpakka), koristelut
Puikot 5 mm; 40 cm pyöröt ja sukkapuikot
Ohjeistus Elizabeth Zimmermannin "Knitting without tears"

Vanha pipa oli aika heppoinen talvivarusteeksi. Neuloin sen aikanaan yksinkertaisesta langasta ja neuloskin oli aika harvaa. Purkaa hurautin vanhan pipan ja neuloin siitä ja jämälangasta uuden pipon kaksinkertaisena. Uusi päähine on mitoiltaan vanhaa reilumpi, koska lanka loppui hieman kesken. (Eipä olisi tarvinnut kovinkaan montaa kerrosta aikaisemmin aloittaa kavennuksia, jotta lanka olisi riittänyt, mutta päädyin kuitenkin toiseen ratkaisuun.) Jatkoin alpakkalangalla pipan valmiiksi. Valmis työ näytti aika hassulta punaisen päälakensa kanssa ja kaipasi muutakin koristusta. Virkkasin kiinteitä silmukoita reunukseen ja tein kaikkiaan kolme kukkasta ketjupistoilla. Etupuolella oleva kukkanen on suoravartinen, kahden muut varret pikkuisen taipuvat. Olen käyttänyt tätä jo muutamana päivänä ja olen tyytyväinen. Pipo on tarpeeksi korkea eli peittää korvat ja melkein kulmakarvatkin.

Kohta valmistuu jotain isotöisempääkin. Nyt alan vähitellen keskittyä Kädentaidot -messuihin.