sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Joulu se mennä jollotti

Tänä(kään) vuonna en erityisemmin panostanut jouluun. Muutaman joulukoristeen tekaisin.


Star In Star Ornament (linkki Ravelryyn)
Novita Silver (80 % viskoosi, 20 % polyesteri), n. 25 g
Virkkuukoukku, 3 mm

Lanka löytyi laatikon pohjalta. Se jäi tähteeksi siitä projektista, jolla neulomisurani käynnistyi uudelleen reilun 10 vuoden tauon jälkeen. Lanka riitti kahdeksaan tähteen. Tähdet kovetin sokerivedellä (1 dl vettä, 1 dl sokeria, sokeri sulatetaan veteen). Tähtiin kiinnitin siimaa, jotka kiinnitin nauhaan ja nauhan solmin rusetille valaisimen päälle. Helppoa ja yksinkertaista, minusta nättiäkin. Kuvassa ovat liki kaikki joulukoristeet, mitä meillä on esillä. Pöydällä valaisimen alapuolella on vielä joulutähti (kukka) ja samanlainen jouluvalo kuin taustalla olevassa ikkunassa, on vielä yhdessä toisessa ikkunassa.

Joulu sujui perinteisin menoin. Aattona vanhempien luokse. Joulupäivänä kahdestaan miekkosen kanssa kotona. Tapanina miekkosen vanhempi poika pistäytyi tyttöystävänsä kanssa lounaalla. Kinkkua on popsittu ja monenlaista muutakin herkkua. Vähitellen alkaa liukuminen kohti arkea. Pyykit laitoin jo koneeseen. Lomaa on vielä viikko jäljellä. Jos jotain saisi vielä valmiiksi tänä vuonna, niin hyvä olisi. Sain joululahjaksi kirkasvalolampun, joten nyt ainakin näkee harrastaa.

keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Hattu(kanta)pääsukat


 Hat-heel Sock by Kathleen Sperling from Knitty, Fall 2009
Schoppel-Wolle Crazy Zauberball, Kleiner Fuchs, 75% villaa, 25% polyamidia, 100 g
sukkapuikot 3 mm

Kun selailin syksyn Knittyä sen ilmestyttyä, yhdistin heti KIP-päivänä Lankaideasta ostamani Hullun taikapallon tähän uudenlaiseen sukkakonstruktioon. Sukka aloitetaan kantapäästä ja ensin neulotaan tuollainen kiila kantapään ympärille, sitten poimitaan silmukat kiilan reunoista ja neulotaan riittävä määrä. Tässä tapauksessa niin kauan kuin lankaa riittää tuotti polvisukat, kuten tarkkaavainen ehkä kuvasta huomaa. Varteen lisäsin parikymmentä silmukkaa tehdäkseni tilaa ponteville pohkeilleni. Varren päätteksi neuloin vajaat 20 krs 1o kiertäen, 1n. Kivat niistä tuli. Tykkään kovasti.


 
Tässä kantapäät vielä tarkemmin. Ne kiiltävät hassusti. Värit ovat kuvassa kirkkaammat kuin oikeasti. En edes yrittänyt kohdistaa värejä. Hauska kokemus, mutta tuskin teen toiste, vannomatta paras kuitenkin. Silmukoiden poimiminen kantakiilan reunuksista oli kaikkein ikävin kohta. Pääteltäviä lankoja tuli myös aika paljon normisukkaan verrattuna. Joistakin blogeista olen lukenut, että sukka ei ole istunut jalkaan parhaalla mahdollisella tavalla. Minusta nuo istuvat hyvin. Johtuneeko sitten siitä, että innoissani jätin epähuomiossa välistä kolme kerrosta, jotka piti neuloa viimeisten kantapohjalisäysten jälkeen ennen kiilan kaventamisen aloittamista.

tiistai 1. joulukuuta 2009

Kelttiläinen suurtyö


  Celtic Icon by Fiona Ellis from Inspired Cable Knits
Rowan 4 ply soft, 100% Merino Wool, väri: tandoori, 450 g
KnitPicks Harmony 3,75 mm

Tätä olen tehnyt melkein koko syksyn. Ohjeeseen ihastuin jo vuosia sitten. Inspired Cable Knits taitaa olla ensimmäinen kirja, jonka olen tilannut netistä. Tämä oli mukava projekti. Riittävästi vaikeusastetta.


Ennen projektin aloittamista mietin tämän tekemistä ylhäältä alas yhtenä kappaleena, mutta en kuitenkaan viitsinyt alkaa sen kummemmin säätämään, joten tein ihan ohjeen mukaan. Neule rakentuu normaalien etu- ja takakappaleiden lisäksi sivukappaleista (ks. kuva vas. alareunassa). Ne ovat pelkkää sileää neuletta eivätkä sinänsä mikään ongelma, lisää neulomista vain, ja lisää yhdistettäviä kappaleita.

Kaikki palmikot tein palmikkopuikon kanssa, paitsi ne jotka tein silloin kun olin työreissulla Lahdessa. Palmikkopuikko unohtui kotiin, joten käytin apuvälineenä hammastikkua. Kokeilin tehdä ilman apupuikkoa, mutta ei siitä mitään tullut. Tein sitten niin kuin olin tottunut tekemään.

En ole koskaan aikaisemmin laittanut vetoketjua neuleeseen. Se onnistui yllättävän helposti, vaikka ompelinkin toisen reunan kahdesti. Käsin tietysti. Saumatkin onnistuivat oikein hyvin. Ilahduttaa mieltä, että on ainakin jossain asiassa kehittynyt vuosien varrella.

Huppu taitaa olla aika turha, mutta kun lankaa kerran oli, niin tein senkin.

Langasta voisi tulla vaikka suosikkilankani. Se on pehmeää, mutta silti napakantuntuista. Ko. väri on Rowanin koe-erää, joka ei koskaan ole päässyt varsinaiseen tuotantoon asti. Janettelta ostin sitä vajaa vuosi sitten.

Jos tästä projektista jotain huonoa pitää sanoa, niin tuo ohje ei ollut paras mahdollinen. Ilmeisesti olen niin tottunut amerikkalaisten perusteellisiin ohjeisiin, että kanadalainen hieman vähemmän perusteellinen ohje tuntui jotenkin sekavalta ja puutteelliselta. Lopputulokseen kokonaisuutena olen kuitenkin erittäin tyytyväinen.

Joululahjoista en ole vielä päättänyt teenko niitä itse vai en. Epäilen että en tee. Taidan keskittyä neulomaan itselleni kaikkea kivaa niistä kaikista upeista langoista, joita viime aikoina olen varastoihini hankkinut. Nyt täytyy muistaa olla oikein kilttinä, jos vaikka joulupukki sen noteeraisi ja jotenkin aikanaan palkitsisi.

keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Iso pipa ja miähen sukat

Tämä syksyn suurponnistus, palmikkohuppari Celtic Icon, valmistui eilen illalla. Esittelen sen viikonloppuna, jos vain on jonkinlaista valokuvauskeliä. Ison projektin aikana tuli tehtyä pienempiäkin projekteja. Neuletapaamiseen en viitsinyt ottaa isoa työtä mukaan ja hupparin pingoittuessa täytyi touhuta jotain muuta.

Neuletapaamiseen tarvitsin siis jotain helposti mukana kulkevaa. Marraskuun alkupuolella kelit olivat jo aika viileät ja päähineelle oli tarvetta.

Punanen pipa (Rasta hat; Ravelry linkki)
Jaeger Shetland Aran, (80% New Wool, 20% Alpaca), 100g
Addin 40 cm:n pyöröt, 5 mm

Tykästyin tähän malliin, kun neuloin ystävättärelleni rastapipon aikaisemmin tänä vuonna. Lanka on jämälankaa vuodelta 2006, siskoni joululahjapuserosta. Kokeilin ensin tehdä vähän pienemmällä silmukkamäärällä, mutta tulos ei ollut yhtä hauska ja lankaakin olisi jäänyt reilusti, joten purin tekeleen ja tein kiltisti mallin mukaan. En ole mitenkään erityisen runsastukkainen tai rastahenkinen, mutta tuossa mallissa on jotain. Ainakin pipoa voi käännellä ja väännellä hauskasti päässään, kun poseeraa peilin edessä. (Peiliin olisin tosiaan voinut vilkaista ennen kuvaamista, toim. huom.)


Miähen sukat
Raggegarn (60% villaa, 20% acryyliä, 20% nylonia), 100 g
Sukkapuikot, 4 mm

Aloin neuloa näitä sukkia itselleni (kengännro 39), mutta niistä tulikin sen verran reilut, että sopivat passelisti miekkoselle (kengännro 44). Varpaista aloitin, 48 silmukkaa. Kantapään tein käänteisesti ranskalaisena Ullan ohjeen mukaan. Sukkiin tullut kokovirhe johtui ilmeisesti siitä, että aloitin kiilalisäykset liian myöhään. Kantapäästä tuli kyllä kaunis tuolla tavoin. Ei tarvinnut poimia silmukoita, joten ei tarvinnut huolehtia tuleeko reikiä. Vartta neuloin niin kauan kuin lankaa riitti. Vähän lyhyethän niistä tuli, mutta menettelevät kotioloissa. Lanka oli positiivinen tuttavuus (Lankaideasta). Vaikka siinä olikin huomattavasti keinoainetta mukana, niin se oli mukavantuntuista neuloa. Kuvassa sukat näyttävät jotenkin nuhjaantuneilta, mutta luonnossa näyttävät kyllä ihan hyviltä.

lauantai 24. lokakuuta 2009

Tuulettava Heippa -kissa

Enpä ole aikoihin blogannut. Ei ole ollut oikein mitään blogattavaa. Syyskuun alussa aloittamani huppari on vielä pahasti kesken. Toivottavasti valmistuisi marraskuun aikana. Tekisi kovasti mieli jo aloittaa muitakin projekteja, mutta ensin tämä valmiiksi.

Pienen välityön tein syyskuun puolella: maskotin kolmivuotiaalle pikkuserkulleni Annille. Anni sai pikkuveikan 090909. Pikkuveikalle annoin nämä töppöset. Tasapuolisuuden vuoksi tekaisin isosiskolle oman Hello Kittyn.


Annin Heippa -kissa eli Amigurumi Hello Kitty Large by Armina Parnagian
Jämäpuuvillalankoja n. 50 grammaa
Virkkuukoukku 3,5 mm
Silmät äitini varastoista

Tähän sain menemään pari jämälankakerää, ainakin näistä projekteista. Yllättävän työläs projekti, vaikka korkeutta ei ole kuin vajaat 20 cm. Melkein viikko meni tuota kupertaessa. Viimeistely otti paljon aikaa. Pikkaisen harmittaa, kun laiton nuo kädet väärin. Hoksasin vasta valmiina kuinka ne olisi pitänyt laittaa, mutta olin ommellut kädet kiinni niin tiukkaan, että niitä olisi ollut mahdoton saada ehjänä irti, joten tuulettakoon sitten kisuli vaikka piirinmestaruutta.

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Yhteensopivat pudotetut silmukat


 Drop Stitch Scarf by Laura Bryant
Designer Knitting Spring/Summer 2009, #13
Zitron Trekking Hand Art, väri Kiruna, 75% villa, 25 % nylon, 100 g
KnitPicks Harmony, 3.75 mm
180 x 30 cm


Voitin kesällä Villavaaran arvonnasta vyyhdillisen Trekking Hand Artia. Aluksi ajattelin neuloa siitä sukat, mutta kun selailin taas kerran em. lehteä, niin hoksasin että lankahan on loistava valinta tuohon huiviin, joka myös alunperin oli neulottu sukkalangasta. Kaiken lisäksi värit sopivat täydellisesti Sunrise Circle Jacketiini, onhan siinä pieniä sinertäviä tweedpalleroisia.

Pudotetuissa silmukoissa on se jokin. Alkuun neule näytti kapealta luirulta, jolla oli mittaa liki maan ääriin. Pingotus teki taas ihmeitä. Huiviin tuli sopivasti leveyttä eikä se enää näyttänyt niin säälittävältä. Vähän hassua ajatella että samasta lankamäärästä voi saada aikaan joko parin sukkia tai pari metriä huivia. Lanka on todella pehmeää ja sopii hyvin huiviksi. Ensi viikolla kun säät viilenevät, pääsee "talviasuttava" Sunrise Circle Jacket taas käyttöön uudella huivilla päivitettynä.

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Viimeiset kesäneuleet

Kesäneuleet ovat siitä kivoja, että ne ovat yleensä nopeampia neuloa kuin pitkähihaiset villapaidat. Toisaalta Suomen kesässä voi käydä niinkin ettei heppoiselle topille juuri ole käyttöä. Tälle kävi vähän niin, koska valmistui vasta elokuun puolella.

Fir cone -toppi (oma malli)
Novita Bambu, 68 % bambua, 32 % puuvillaa, 175 g
KnitPicks Harmony, 4 mm & 3,75 mm

Tähtitopista jäi yli kaksi ja puoli kerää Novitan Bambua. Hain Prismasta yhden kerän lisää ja laitoin topin puikoille. Mitat otin vanhasta trikootopista. Tein ketjusilmukka-aloituksen ja neuloin sileää pyörönä parin kerän verran. Kaventelin silmukat kädenteitä varten, takakappaleesta tein vähän matalamman kuin etukappaleesta. Kädentien reunoista poimin silmukat i-cord -reunaa varten ja neuloin reunukset(4 s:n i-cord). Samoin tein etu- ja takakappaleen yläreunan silmukoille. I-cordeissakin hyödynsin ketjusilmukka-aloitusta. Kun reunat oli i-cordattu, otin etukappaleen puolelta samalle puikolle etureunan ja kädentien i-cordit ja jatkoin kahdeksalla silmukalla i-cordia olkaimia varten. Olkaimet silmukoin takana vastaaviin silmukoihin. Kun yläosa oli valmis, purin ketjusilmukkaketjun helmasta, laitoin silmukat puikolle ja aloitin Fir cone -pitsineuleen. Neuloin sitä kaksi mallikertaa ja muutaman kerroksen vuoroin nurjaa ja oikeaa. Silmukat päättelin ompelemalla, koska lanka ei riittänyt tavalliseen päättelyyn. Kaikki lanka meni, mikä oli tarkoituskin.

Timanttisukat
Novita Kotiväki, 100 % puuvillaa, 80 g
Addit 80 cm, 3 mm

Ostin lomareissulla Barcelonassa hauskat puukengät Vialiksesta. Niiden kaveriksi oli ihan pakko neuloa pitsisukat. Ihan tavalliset varpaista-ylös-sukat, helppo pitsikuvio, kantapää lyhennetyillä kerroksilla, picot-reuna yms. Neuloin sukat 64 silmukalla, vähempikin olisi riittänyt. Eivät nuo jalassa pyöri, mutta eivät ole erityisen napakatkaan. Ihan kivat.

Nyt on kesäneuleet ja -langat neulottu. Suurin osa muuten Novitaa. Laskeskelin, että olen kevään ja kesän aikana neulonut 4,5 kilometriä Novitan puuvilla- ja bambulankoja. Tennesseetä on vielä vähän varastossakin.

lauantai 15. elokuuta 2009

Lahjoja

Pitkä loma alkaa olla lopuillaan. Maanantaina taas takaisin toimistoon ja syksyn askareisiin. Loma on mennyt mukavasti. Kaikenlaista puuhaa on riittänyt, ja nämäkin työt valmistuivat jo heinäkuussa.
Elisabeth Rosen sukat (Chevron Lace Socks by Ann Budd, Interweave Knits, Summer 2005)
Sandnesgarn Lanett, 100% merinovilla, 22 g
Sukkapuikot, 2,5 mm

Ystäväpariskuntamme sai esikoisensa, pienen tytön. Halusin muistaa heitä ja pienokaista pienellä lahjalla. Sukkia ei koskaan taida olla liikaa, ja ne ovat aina käyttökelpoisia. Vaaleanpunainen pitsiin yhdistettynä on aina suloinen yhdistelmä. (Joo. Olen sitä mieltä, että pienet tytöt voi (ja pitää) pukea söpösti. Pukekoot sitten isompana päälle mitä lystäävät.)

Näin pieneksi projektiksi tässä oli paljon mukavia yksityiskohtia: picot-reunus, yksinkertainen pitsikuvio, kantapää lyhennetyin kerroksin, kärki lyhennetyin kerroksin ja hauska päättely.

Marikan rastapipa (Rasta hat by Shannita Williams-Alleyne, linkki Ravelryyn)
Novita Tennessee, 100% puuvilla, mustaa 50 g, punaista 25 g, keltaista 25 g
Sandnesgarn Mandarin Classic, 100 % puuvilla, vihreää 25 g
KnitPicks Options 4 mm

Tämän pipan lupasin tehdä ystävälleni jo ainakin vuosi sitten. Nyt sen sitten sain tehtyä ja se on jo palannut hänen kanssaan Texasiin. Mainittua ohjetta käytin varsin vapaamuotoisesti, sillä se on paljon paksummalle langalle. Laskeskelin silmukat uusiksi. Ohjetta tarvitsin lähinnä lipan muotoiluun. Projektia viivästytti jonkin verran se, että kirkkaanvihreää lankaa Tennesseen vahvuisena oli aika vaikea löytää. Onneksi sitten Mandarin Classicissa oli oikea sävy.

Aika usein hämmästelen miten vaikeaa on löytää jotakin tarviketta, jonka luulisi olevan ihan standardikamaa. Niin kuin esimerkiksi vihreä puuvillalanka. Viime viikolla olin lentää selälleni Eurokankaassa, kun menin ostamaan mustaa puuvillakangasta housuja varten. Sitä ei ollut. Luulisi että musta puuvillakangas olisi suurin piirtein elinkustannusindeksiin sidottu tuote, jota olisi aina saatavilla kuten kevytmaitoa ja keskiolutta!

maanantai 20. heinäkuuta 2009

Tähtitoppi

Kesäloma on nyt puolivälissä. Sen jälkeen vielä 2 viikkoa muita vapaita. Kaikenlaista pientä olen puuhaillut; neulonut ja ommellut sekä bilettänyt Tammerfestissä ja Pori Jazzissa. Nyt kun sataa, on hyvä hetki blogata.
Star Camisole by Mari Lynn Patrick, Designer Knitting/Vogue Knitting, Spring/Summer 2009, #2
Novita Bambu, 68% bambu, 32% puuvilla, 180 g(!)
KnitPicks Harmony 4 mm

Etukappaleen tähtikuvion vuoksi otin tämän työn alle. Ihan kivahan siitä tuli, mutta en ihan sataprosenttisen tyytyväinen ole. Tässä oli aika paljon saumoja ommeltavaksi ja koko työstä jäi vähän semmoinen kursimisen vaikutelma. Toki olisin voinut vähän miettiä etukäteen miten homma kannattaa toteuttaa. Ihan turhaan tein takakappaleen kahdesta osasta, samoin olkaimia olisi voinut jatkaa niin, että etukappaleen yläosat olisivat olleet samaa kaistaletta. Kokosin kappaleet vähän väärin, kun en ihan ymmärtänyt miten tämä olisi pitänyt kasata. Lehdessä oli vain yksi kuva, suoraan edestä, josta ei tuota sivusauman muodostumista saanut selville. Netissä oli kyllä 360 asteen kuvat, mutta niistäkään en ihan kaikkea hahmottanut. Jos vain kelejä on, niin eiköhän tuota tule pidettyä.

Novitan Bambusta en ole ennen neulonut, enkä varmaan neuloisi vastaisuudessakaan, jos ei lankaa olisi jäänyt käyttämättä 2½ kerää. Aika pahasti nuhraantuu jo neuloessa, vaikka sinänsä lankaa on mukava neuloa. Valmis neule laskeutuu kauniisti, mutta aina näissä Novitan langoissa on joku pieni harmittava vika. Tennesseenkin laatu on pudonnut, mutta siitä lisää toisen projektin yhteydessä.

Sainpa vihdoin korjattua (oikeasti jo pari viikkoa sitten) myös aikaisemmin kesällä valmistuneen topin. Ongelmanahan oli repsottava pääntien resori. Äiti antoi viisaan neuvon kuinka tuon saisi korjattua: neuloin resoriin lisää pituutta, n. tuplamäärän kerroksia ja sitten käänsin sen sisäpuolelle kaksinkerroin. Hyvin asettui kaulus paikoilleen. Kiitos neuvosta, äiti!

Loma jatkuu. Huomenna saattavat vadelmat olla jo kypsiä. Sadonkorjuu alkaa siis vähitellen. Kesää saisi olla vielä paljon jäljellä.

maanantai 6. heinäkuuta 2009

Virkkaaminen kuuluu kesään

Blue Reflection Bag
Novita Tennessee, 100% puuvilla, eri värejä yhteensä 170 g
Virkkuukoukku 3,5 mm

Kesällä täytyy aina virkata jotakin. Tämän kesän virkkaukseni on tämä pienehkö laukku, n. 27 x 16 cm. Laukun ohjeen bongasin Designer Knittingin kevät/kesä 2009 -lehden sisäkannen Patonsin mainoksesta. Ilmoituksessa mainittiin, että ohje on saatavissa heinäkuun 1. asti ilmaiseksi, mutta ainakin äsken sain sen vielä ladattua. Alkuperäisen ohjeen väritys oli hieman erilainen kuin minulla tässä. Sommittelin omasta varastostani löytyvistä langoista oman väritykseni noille kukkasille. Minusta tuo on ihan sievä, vaikka en ole tainnut koskaan tuollaisia kukkia luonnossa nähdä. Mielikuvitusta kehiin, niin siinä on vaikka joulutähtiä ja valkovuokkoja! Todennäköisesti laitan laukkuun vielä vuorin. Ompelukone on jo melkein nostettu pöydälle...

Tätäkään projektia en suosittele päättelykammoisille. Noita kukkasia oli yhteensä 35 kpl, jokaisessa 3 väriä, joita 2 eri päätä, niin siitä tuli jo kolmatta sataa langanpäätä pääteltäväksi ynnä vielä kappaleiden yhdistäminen jne. Pelkät katkotut langanpäät painoivat yhteensä 10 grammaa!

Postintäti polki tänään kivan paketin.

Voitin Villavaaran blogiarvonnassa, ja nämä sain palkinnoksi: Trekking Hand Art -lankaa, Muumipyyhkeen ja kivan kortin. Kiitoksia paljon! Lanka on minulle uusi tuttavuus, ja jossakin vaiheessa taitaa muuntua sukiksi. Käsipyyhkeitä ei ole koskaan liikaa ja kortin ukkeli kirjoneuleessaan on mainio. Pääsivät poseeraamaan meidän vattupuskaan, johon kohta tulee ihan älyttömästi suuria ja herkullisia vadelmia.

perjantai 26. kesäkuuta 2009

Taika-askelia purjeveneessä

Siskoni viettää suuren osan kesästään merellä purjeveneessä. Tänä viikonloppuna he taas suuntaavat Saaristomerelle muutamaksi viikoksi. Noin pitkän purjehduksen aikan ehtii olla monenlaista säätä ja villasukillekin varmaan on käyttöä.

Taika-askelsukat
Austermann Step, 75% villa, 25% nylon, 100g
Addin 80 cm:n pyöröt 3mm

Kantapään malli on Wendy's Knittingistä, Fingeringweight Toe-up Gusset Heel Sock. Löytyy Ravelrystakin. Muutoin tein niin kuin yleensä. Jalkaterässä on 64 silmukkaa ja varressa loppujen lopuksi 90 silmukkaa. Varteen lisäsin silmukat jo aikaisemmin hyväksi havaitulla systeemillä.

Nuukana ihmisenä neuloin tarkkaan koko kerän. Otin langan sekä sisältä että ulkoa ja magic-loopilla pistelin menemään. Raidat tulivat tietysti vastakkaisessa järjestyksessä, mutta tuskinpa menoa haittaa. Kantapäästä tuli oikein hyvin istuva, käytän tätä systeemiä toistekin.

Magic-loop sen sijaan ei taida olla minun juttuni. Käsialani on tiukka ja silmukoiden nitkuttaminen takaisin puikolle on työlästä. Reunimmaista silmukkaa ei voi tehdä kovinkaan tiukaksi, jotta saisi taas silmukat puikolle, ja se puolestaan aiheuttaa tikapuita. Oikeat sukkapuikot ovat paremmat.

Lanka on mukavaa neuloa, mutta aika pehmeää ja nukkaantuu helposti. Joissakin kohdissa muodostui ihan kivan näköisiä kuvioita, jotka muistuttivat vähän herneenvarsia, mutta pääosin kuvio oli jotain epämääräistä.

Kaikkein parasta on kuitenkin se, että on kesä ja lämmintä. Vielä on ainakin yksi kesäneule tekeillä. Ommellakin olisi kiva, mutta aika ei riitä kaikkeen. Viikon päästä alkaa loma, joten ehkä silloin sitten ompelukonekin pääsee töihin. Nyt nauttimaan ilta-auringosta.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

Vinopalmikkotoppi

Slant Cabled Top by Josh Bennett, #11 Vogue Knitting Spring/Summer 2008
Katia Linen, 53% puuvilla, 47% pellava, 300g
KnitPicks Harmony, 4 mm

Innostuin tästä mallista jo viime kesänä, mutta en vielä silloin tullut sitä neuloneeksi. Nyt se sitten pääsi tekeytymään. Erityisesti tuo tapa neuloa hihat etu- ja takakappaleen jatkeeksi vain silmukoita lisäämällä oli se juttu tässä mallissa. Ihan täysosumaa tästä ei tullut. Olkasaumat eivät ole vielä ihan asettuneet ja pääntiekin näyttää löpsähtäneeltä. Jos se ei tuosta lyhyen ajan kanssa asetu, niin täytyy sitten päätellä uusiksi. Se olisi voinut näyttää paremmalta, jos olisin seissyt kuvassa. Ulkona oli niin kylmä, ettei sen kummempiin poseerauksiin ollut intoa, vaan miekkonen nappasi nopeasti pari kuvaa.

Tuosta langasta tykkään kovasti. Ostin sen Tallinnasta Liann Longadista huhtikuisella retkellämme, 43 EEK (2.75 €)/kerä. Sillä hinnalla todella loistava hinta-laatusuhde. Pellavasekoitteeksi lanka on pehmeä. Valmis neule tuntuu myös pehmeältä ja laskeutuu kauniisti. Suosittelen kesäisiin neuleisiin.

Eilen oli KIP-päivä. Tampereella neuloimme ainakin Koskipuistossa. Puolilta päivin, kun aloittelimme oli vielä melko lämmintä, mutta kahden maissa ilma viileni ja lähdin kotiin. Osa porukasta jäi vielä neulomaan. KIP-päivän kunniaksi Lankaideasta sai 20% alennusta normaalihintaisista langoista, joten tuli tehtyä vähän lankaostoksiakin. Niistä sitten enemmän, kun ovat muotoutuneet joksikin.

sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Kukkaset toukokuun

Toukokuun kukkaset (orig. Fall Blooms) by Mags Kandis, Vogue Knitting, Fall 2008 #15
Novita Tennessee, 100% puuvilla, yhteensä 160 g
KnitPicks Harmony, 4 mm

Palataan vielä hetkeksi eiliseen: miekkosen siskontyttö pääsi ylioppilaaksi. Mietin jotain hauskaa itsetehtyä lahjaa hänelle. Ensin ajattelin virkattuja kukkia, sitten löysin netistä kauniita huovutettuja ruusuja. Onneksi vilkaisin Ravelryn jonoani, jossa olivat nuo kukalliset sukkaset. Puuvillalangasta tehtynä niistä tulisi kivat unisukat, ja samalla tuossa olisi kukatkin tuoreelle ylioppilaalle.

Sukkaset neuloin tasona ihan ohjeen mukaan. Värejä muutin ihan pikkasen, että pystyin hyödyntämään varastossa olleita lankoja. Langanpätkiä tässäkin projektissa riitti pääteltäväksi. Toinen sukka oli huomattavasti helpompi neuloa kuin ensimmäinen, kun hoksasin ottaa käyttöön kolme valkoista lankaa ja muutenkin jättää lankojen kieputtamisen työn takana vähemmälle. Pääteltävää tuli tietty enemmän, mutta neulominen kävi nopeammin. Alkuperäisen ohjeen koristelut jätin tekemättä, kun näyttivät kivalta ilmankin.

Tällaisessa muodostelmassa toimitimme lahjan perille: kukat tietysti maljakossa, ja vähän jotain sukanvarressakin... Päivänsankari oli tyytyväinen lahjaansa, ja me vieraat nautimme juhlista. Hieno päivä kaiken kaikkiaan.

tiistai 19. toukokuuta 2009

Pelkkää raitaa

Tämä pusero Vogue Knittingin talvinumerossa 2007/2008 iskostui mieleeni heti ensi näkemällä. Siinä oli se jokin. Mikä, en tiedä. Pelkkää sileää neuletta ja raitoja. Jo silloin ajattelin, että puuvillasta se tehdä pitää, vaikka ohjeessa olikin paksuhkoa villaa ja 5½:n puikot. Asia hautui mielessäni pitkään. Ensin ajattelin, että teen puseron sitten, kun varastoihin on kertynyt riittävästi jämälankoja, joista projektin saisi aikaiseksi. No, eihän niitä sinne varastoon alkanut kerääntyä. Neljää väriä löytyi jemmoista, loput viisi piti hommata varta vasten.

Raidallinen pusero puhvihihoilla (mukaelma ohjeesta #28,VK winter 2007/2008 ja Slinky Ribsista, Custom Knits)
Novita Tennessee, 100% puuvilla, yhteensä 430 g
musta 250 g
keltainen 20 g
khaki 25 g
pinkki 25 g
sininen 30 g
punainen 30 g
lime 35 g
vaaleansininen 35 g
tummanpunainen 30 g

Knitpicks Options 3.75 mm ja 4 mm


Hyödynsin tässä kahta ohjetta. Tuon alkuperäisen innoittajan mukaan tein hihat. Neuloin ne tasona ylhäältä alaspäin. Vartalo-osan neuloin myös ylhäältä alaspäin. Slinky Ribsissä sattui olemaan sama tiheys, joten otin silmukat siitä suoraan. Pääntiestä tein vähän vähemmän antavan. Vyötärökavennukset ja -levennykset tein kuten aina.

Vartalo-osa onnistui mielestäni erinomaisesti. Hihat jäivät vähän vaisuiksi. Olisivat saaneet olla vielä enemmän pussilla. Anyweis, tästä tuli vähän kasarityylinen, kun nuo hihat ovat tuollaiset korkeat. Tuli ihan Krystle Carrington mieleen.

Minulla on nyt sitten jemmoissa kasa enemmän tai vähemmän vajaita Tennessee -keriä. Todennäköisesti jotain kirjavaa näkyy täällä kesän kuluessa muutakin.

Jos joku nyt innostuu raitaneuleesta, niin siltä varalta loppukevennykseksi pieni varoituksen sana.

Valmiissa neuleessa oli toistasataa pääteltävää langanpäätä.

sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Liinoja pöydille

Viime aikoina on ollut paljon puuhaa. Wappukin oli ja meni. Vapuksi oli tarkoitus ommella itselle yksi vaatekappale, mutta aika loppui kesken ja projekti on vieläkin vaiheessa. Vappua edeltäneen viikonlopun vietimme miekkosen kanssa Tallinnassa. Lankoja hankin Karnaluksista ja Liann Longadista. Karnaluksista tarttui mukaan muitakin käsityötarvikkeita. Blogeista olen lukenut, että monet muutkin neulojat ovat näin kevään kunniaksi suunnanneet Tallinnaan. Kristiinan kanssa tapasimmekin Karnaluksissa.

Ennen ompeluprojektin aloittamista touhusin muutaman liinan.

Stor lysedug
Novita Kotiväki, 100% puuvillaa, 120 g
Addin sukkapuikot ja 80 cm:n pyöröt, 3 mm

Tämän pitsiliinan aloitin jo palmusunnuntaina Teneriffalla aikani kuluksi. Helppo ja mukava malli tehdä. Edistyi nopeasti. Pääsiäissunnuntaina sain valmiiksi, kun täytyi välillä viimeistellä Opulentti.
En ole varsinaisesti mikään pitsiliinaihminen, mutta olohuoneessamme olevaa miekkosen äidin vanhaa ompelukonetta silmällä pitäen tuon tein. Siis koristeeksi Husqvarnan päälle. Lanka olisi voinut olla ohuempaa, niin liina olisi laskeutunut kauniimmin. Olin laiska enkä viitsinyt pingottaa liinaa, silitin vain. Siksi reunat ovat vähän lerpallaan. Reunukseen virkkasin vain yhden kerroksen ketjusilmukkakaarin, kun ohjeessa niitä taisi olla kolme.

Nämäkin liinat ovat pöytiä varten. Niiden pyyhkimiseen. Neuloin ne pääsiäismaanantaina ajankulukseni. Lanka on äidiltäni saatua moppilankaa, jota oli jäänyt n. 150 grammaa tähteeksi hänen kankaankudontaprojekteistaan. Puikot taisivat olla kutoset. Ensin tein tuon korinpohjaneuleen ja sitten tuon "Broken Slip Stitchin" (VK Stitchinary vol. 1, #18). Loput langat virkkasin tuohon pyöreään pyyhkimeen kutosen koukulla. Neliskanttiset ovat kokoa 25 x 20 cm ja pyöreän halkaisija on vajaat 20 cm. Pyöreä on päässyt jo tositoimiin, muut vielä odottavat sopivaa käyttöä. Ikkunanpesussa niitä voisi kokeilla.

Olisi niin paljon kaikkea mitä haluttaisi tehdä, niin neuloen kuin ommellenkin, ettei oikein tiedä mihin ryhtyisi. Ensiksi kuitenkin vappuompelus ja raitapaita valmiiksi ja sitten Tallinnasta ostetut langat puikoille. Tällä suunnitelmalla mennään eteenpäin.

lauantai 11. huhtikuuta 2009

Ylellinen raglanpusero

Opulent raglan by Wendy Bernard, Knitscene Fall 2008
Novita Tennessee, 100% puuvilla, 420 g
Knitpicks Harmony, 3,5 & 4 mm

Bongasin tämän mallin jo syksyllä ja yhdistin sen välittömästi varastossani olleeseen erään (600 g) keltaista Tenneesseetä. Puolipitkät hihat ovat lämpiman ajan juttuja.

Aika paljon jouduin laskemaan uudelleen, että sain ohjeen sopimaan Tennesseelle. Ongelmaa tuotti erityisesti neuletiheys korkeussuunnassa. Hihan ja pääntien lisäykset menivät täysin uusiksi, mutta onnistuivat kuitenkin ihan hyvin. Erityisesti tykkään noista hihahörsselöistä, vaikkakin näin pönäkästä langasta neulottuna , ne jäävät helposti töröttämään pystyyn. Kuvassa pusero on vähän rypyssä, sillä pidin sitä jo eilen, mutta aurinko suostui näyttäytymään vasta äsken.

Eilisessä testikäytössä pusero osoittautui mainioksi ja kunhan se vähän käytössä pehmenee, niin on varmasti usein ylläni. Tennessee on lempparini Novitan langoista enkä siihen nytkään pettynyt, langassa ei ollut solmuja tmv. Ilmeisesti muutkin neulojat tykkäävät Novitan puuvilloista, sillä viikolla Sokkarilla käydessäni oli lankahyllyssä lappu, että toimitusvaikeuksien johdosta Tennesseetä ja Kotiväkeä ei juuri nyt ole saatavilla. Hyllyt olivat melkoisen tyhjät noiden lankojen kohdalta. Luulisi että juuri tähän aikaan kannattaisi keriä puuvillalankaa täydellä vauhdilla. Minulle ainakin kevät on puuvilla-aikaa, juhannuksen jälkeen alan jo hamuta villalankoja. Toki muissa liikkeissä olen noita lankoja nähnyt ihan runsaastikin hyllyssä.

Leppoisaa lankalauantaita kaikille!

tiistai 31. maaliskuuta 2009

Ommelluksia

Viime viikkoina olen harjoitellut ompelemista. Tuloksena on ollut joitakin ommelluksia (vrt. kommelluksia).


Mekko pellavakankaasta
Koko 38
Pellavasekoitetta Eurokankaan palalaatikosta
Kaava 121 & 122 Burdasta 02/09

Tykkään kovasti mekoista, vaikka aika harvoin niitä käytänkin. Nyt toivon lämmintä kesää ja varaudun siihen hyvissä ajoin. Tuo ei ehkä ole paras mahdollinen mekkokangas mitä kankaan laskeutumiseen tulee, mutta uskon että paranee käytössä.

Aika yksinkertainen ommella. Ainoat yksityiskohdat oikeastaan erilliset listat hihansuissa ja pääntiessä. Siis en kääntänyt reunoja kuten yleensä tehdään, vaan ompelin erilliset kaistaleet kuminauhakujia varten.




Tunika
Koko 38
Viskoosin (95%) ja elastaanin (5%) sekoitetta Eurokankaasta, oikein metritavaraa, 1,3 m
Kaava 103 Burdasta 03/09

En ole varsinaisesti tunikaihminen, mutta tässä oli kiva malli, joten päätin kokeilla. Erityisesti tuo kaarroke viehätti silmää. Kesällä tulee varmaan pidettyä ainakin kotioloissa.

Tuollainen joustava kangas on aika haastavaa ommeltavaa. Koko ajan saa olla tarkkana ettei vaan venytä liikaa tai ettei kangas krymppääny ja tule turhia vekkejä. Pariin otteeseen jouduin vähän saumoja purkamaan, mutta sellainen 7½ tästä tuli.




Nämä ompelukseni ovat aika kaukana vielä siitä, että joku sanoisi että ovat kuin tehtaassa tehtyjä (tässä tapauksessa se olisi ehdottomasti kohteliaisuus). Yritän kuitenkin kovasti. En varsinaisesti ole mikään keltanokka ompeluhommissa. Aina silloin tällöin olen innostunut kaavojen ja kankaiden kanssa touhuamisesta, mutta sitten on aina tullut joku takaisku ja homma on jäänyt. Nyt olen kuitenkin päättänyt, että tämän homman opin. Kyse on motivaatiosta ja kärsivällisyydestä. Ompelemisessa menee liikaa aikaa valmisteluihin ennen kuin pääsee varsinaisesti tekemään ja se vaatii niin suurta huolellisuutta, että kärsimätön mieleni vaatii jalostumista. Neulominen on niin paljon yksikertaisempaa: puikot ja lankaa, se on siinä. Olen toki neulonutkin ja puuvillaa on puikoilla. Siitä enemmän kun työ valmistuu.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Perustarvikkeet

Mustat perussukat varpaista nilkkoihin
Regia 4fädig, 75 % villaa, 25% polyamidia, 10g
Fortissima Socka, 75 % villaa, 25% polyamidia, 50g
Pyöröpuikko Addi, 3 mm/80 cm


Pariinkin otteeseen olen joskus kokeilut sukkien tekemistä magic-loopilla erilaisten netistä löytyvien ohjeiden avulla. Myönnän, että en ole päässyt juuri silmukoiden luomista pidemmälle, kun koko hässäkkä on ollut sekaisin ja homma jäänyt siihen. Nyt tein niin, että loin silmukat pyöröillä ihan kuin sukkapuikoillakin, kahdesti. Siitä sitten vain aloin neuloa ja hyvinhän se meni. Ihan valtavasti en tuohon tekniikkaan ihastunut, nopeammin olisin neulonut tavallisilla sukkapuikoilla.

Keräsin lankavarastosta kaikki mustat sukkalangat, ja varmuuden vuoksi neuloin vielä niin, että otin langan kerästä sekä sisä- että ulkopuolelta, että varmasti langat tulevat käytettyä ja sukista tulee samanlaiset. Aloitin pienemmällä kerällä, kun ajattelin, että jos tulee selkeä väriero niin se ei sitten näy, kun sukat ovat kenkien sisällä. No, onneksi värien eroa ei huomaa, jos ei hoksaa katsoa. Sukan päällinen ja varsi on 3o, 1n -joustinta, muutoin sileää.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

Leikkikaverin villatakki

Indigo Playmate Jacket by Wendy Bernard from Custom Knits
Noro Silk Garden (45% silkkiä, 45% kid mohairia, 10% lampaanvillaa), väri 47, 500 g
Knit Picks Option, 5,5 mm


Villatakki Silk Gardenista on ollut haaveissani jo jonkun aikaa. Syksyllä löysin hyvän tarjouksen netistä, ja kaupathan siitä tuli. Malli oli silloin vielä hakusessa, mutta tuosta mainiosta kirjasta löytyi sopiva.

Tällainen pätkävärjätty lanka, jossa kuitenkin on suht' pitkät värinvaihdot, sopii hyvin yhtenä kappaleena neulottavaksi. Hihat tietysti täytyi tehdä erikseen. Langan kanssa en erityisemmin temppuillut. Kerän päättyessä yritin löytää seuraavaksi kerän, joka jatkuisi oikeasta kohtaa. Aika hyvin se onnistuikin. Hihat tein tarkoituksella eri värityksillä. Herra Noro onnistuu aina erinomaisesti piilottamaan hailakat kaurapuuron värit kerän sisälle, joten ylläreitä tulee, vaikka kuinka koittaisi katsoa päältäpäin hyvältä näyttävää lankaa. Kauluksessa vähän järjestelin lankoja. Neuloin kaurapuurot kauluksen lyhennettyihin kerroksiin, jotka eivät tule näkyviin. Tuosta konjakinvärisestä tein tuplaraidat, kun sattui seuraava kerä alkamaan sopivasti, ja sain sillä tavoin kivat värit kaulukseen.


Nyt kun haave on täyttynyt, luulen etten vähään aikaan tähän lankaan koske, jollei sitten ihan loistavaa tarjousta tule eteen. Valmis neule on kyllä ihanan tuntuinen, pehmeä ja lämmin, mutta langan laatu ei mielestäni ole sellainen, mitä sen hintaluokan langalta voi odottaa. Aika monessa kerässä oli solmu, ja väri tietenkin vaihtui siinä kohtaa. Välillä lanka oli ihan ohutta ja välillä taas melkein hahtuvaa. Pari kertaa lanka katkesi neulottaessa.

Kaikki lanka meni, mitä oli. Lankaa jäi vain se mitä päätellessä tuli pätkiä. Piruuttani punnitsin pätkät vaa'alla ja vaaka näytti nollaa, eli ei siinä kovin montaa senttiä lankaa ollut.

sunnuntai 15. helmikuuta 2009

Kauline

Pari vuotta sitten touhusin itselleni villatakin paksusta langasta. Lankaa olin ostanut sitä varten kilon, tarjouksesta tietty. Tietenkin lankaa jäi puolitoista kerää. Aika kauan tuo lanka makoili lankalaatikossa ennen kuin kekkasin mitä siitä värkkäisin. Tietysti kaulineen! (Kauline = kauluri + päähine)

Kauline, oma malli
Rowan Yorkshire Tweed Chunky, 100 % villa, 150 g
Novitan pyöröt, 8 mm

Tätä voi käyttää huppuna, jos vaikka haluaa leikkiä ritarileikkejä, tai sitten vain ihan korkeana kauluksena.Idea tähän tuli vanhoja muistellessa. Minulla oli vastaavanlainen asuste joskus lukioaikoina. Se taisi olla oranssi ja ehkä vähän väljempi.

Jos haluat oman kaulineen, tee näin. (Tiheys 10 s/10 cm)

Luo 60 s.
Neulo 2 o, 2 n, n. 40 cm
Neulo 15 s, lisää 1 s. Toista 3 kertaa.
Tee 1 kerros ribbiä, oikeat oikein, nurjat nurin.
Neulo 8 s, lisää 1 s. Toista 7 kertaa.
Tee 1 kerros ribbiä, oikeat oikein, nurjat nurin.
Toista näitä kahta kerrosta niin, että lisäysten välissä on aina 1 silmukka enemmän.
Omassa kaulineessani on 11 silmukkaa lisäysten välissä (96 s). Sitten lanka alkoi olla vähissä ja päättelin työn.

Aikaa meni vajaa 3/4 matkaa Tampere-Oulu-Tampere -junamatkasta. Olisi mennyt vähemmänkin, mutta innostuin hienosäätämään lisäysten kanssa, ja tietenkin lanka loppui kesken päättelykerroksen, joten jouduin purkamaan yhden kerroksen.

Ensi kerralla jotain vähän vaativampaa.

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Aamusta iltaan

Nämä sukat ovat käyneet jo neulomisvaiheessa ainakin Helsingissä ja Kemissä. Niitä on neulottu junassa ja lentokoneessa, kotisohvasta puhumattakaan. Neuletapaamiseen ne ovat päässeet pariinkin otteeseen.

Nine-to-five Socks by Nicole Hindes
OnLine Linie 3 Supersocke 100 (75% villaa, 25% polyamidia), 90 g
Knitpicks Sukkapuikot 2,5 mm

Mallin löysin tietty Ravelrysta. Ihastuin noihin kantapäihin; valeletti jatkuu kantalapussakin. Niin, tuo ei ole oikeaa palmikkoa, vaan siinä neulotaan 2 yhteen ja sitten vielä 1. silmukka uudestaan ennen kuin pudotetaan silmukat puikolta. Vaaleammasta langasta neulottuna kuvio olisi tullut selvemmin esille, mutta luonnossa erottuu ihan hyvin. Kuvioneule tulee kivasti esille, kun sukka on jalassa tai pingotettuna, muutoin se on aika mitättömän näköinen.


Tämä OnLinen lanka on minusta yksi parhaista sukkalangoista. Olen neulonut siitä aikaisemminkin ja sukat ovat kestäneet hyvin käyttöä ja pesua. Nyppyjä ei ole ilmaantunut. KnitPicksin sukkapuikoilla neuloin ensimmäistä kertaa. Terävät kärjet ovat erinomaiset juuri tämäntyyppisessä mallineuleessa. Erityinen ilonaiheeni on se, että osasin tehdä Kitchener Stitchin sukan kärkeen ilman ohjetta. Aaltoja!

lauantai 31. tammikuuta 2009

Hunajakennoja

Honeycomb by Sarah Castor in Knitty Spring 2008, koko M
Anti-Tickle Merino Blend 4 ply, 100 % villaa, 180 g
Knitpicks Harmony 3,5 mm & 3,75 mm
(paitapusero H&M:ltä)

Varsinaisesti en ole slipoveri-ihmisiä, mutta tässä mallissa oli sitä jotakin. Sopiva lankakin löytyi varastosta. Samasta langasta tein vuosi sitten Gathered Pulloverin. Lankaa jäi vielä ylikin. Sitä pitäisi olla vielä 100 grammaa, mutta oikeasti sitä on vain n. 80 grammaa. Lankaa siis katoaa jonnekin valmiissa neuleissa. Ohjeessa oli ohjeistettu neulomaan tasona, mutta minäpä neuloin pyörönä kainaloihin ja sitten vasta tasona. Olkapäiden kanssa oli pientä säätöä. Kun kokeilin ensimmäistä versiota, niin kaula-aukko tuntui valtavalta, joten joudun vähän purkamaan. Takakappaleessa piti vielä neuloa vähän uudestaan, mutta hyvä tästä tuli.

Kuvassa tuo pintaneule ei oikein pääse oikeuksiinsa. Neulos on todella joustavaa. Tämä on noin 10 cm todellista rinnanympärystäni kapeampi, mutta mielestäni ihan sopiva silti. Joustimet pään- ja kädenteissä tekivät todella paljon slipoverin ulkonäölle. Ennen niitä vaate näytti tosi kapoiselta luirulta, mutta resorien neulomisen jälkeen tulos oli mielestäni loistava. Aloitin neulomisen 3,75 mm:n puikoilla, mutta vaihdoin 3,5 mm:n puikkoihin, kun olin tehnyt yhden mallikerran mallineuletta tai oikeastaan purin tuon paksummilla puikoilla tehdyn osuuden ja vaihdoin sitten puikot. Ilman puikkojen vaihtoa neule olisi jäänyt liian väljäksi.

Tänään olen opetellut saumurin käyttöä. Sain vaihdettua langat ja tikinkin säädettyä. Tikin kanssa oli aikamoinen vääntäminen, sananmukaisesti, mutta ajan kanssa sekin meni kohdalleen. Lisäksi tein lankaostoksen netissä. Melkein täydellinen lauantai tähän mennessä.

maanantai 12. tammikuuta 2009

Pikkusiskon pikkuisille kätösille

Kysyin joulunpyhinä siskoltani kaipaisiko hän mitään muuta neulottua Suursmurffipipon lisäksi. Hän ilmaisi vienon toiveen pätkäsormisormikkaista.

Peruskynsikkäät Käspaikan ohjeella
Hjertegarn Palino, 100% merinovillaa, 50 g
Sukkapuikot 3,5 mm

Tein omien mittojeni mukaan. Mitat oli tosin tarkistettu kätösiä vertailemalla. Samaa perhettä ollaan, kätöset ovat samaa kaliiperia. Tein reilut joustimet ranteisiin, ettei sitten ranteita viluta ja tule reumatismia.

Kuten jo aikaisemmin tuosta langasta totesin, se on todella pehmeää. Liian pehmeää neulottavaksi. Valitettavasti. Tämän olen saattanut myös lankakauppiaan tietoon. Kaikkea lankaa en tietenkään saanut kulutettua. Puolikas kerä jäi jäljelle. Ajattelen aina noista vajaista keristä, että niistä voi sitten tehdä kukkasia ja muita koristeita. Pöh, en ole todellakaan koristeihmisiä. Ehkä joskus 30 vuoden päästä on sen verran samanpaksuisia ja väreiltään yhteensopivia lankoja, että niistä saa tehtyä kirjoneuleen ostamatta yhtään uutta lankaa.

(Pahoittelen sottaista kuvausalustaa; se ei ole meidän ruokapöytä, vaan silityslauta. Silitysraudasta valunut vesi on tehnyt nuo läikät.)

tiistai 6. tammikuuta 2009

Vihdoinkin

loppui tuo kiinalainen lanka! Langan tarina alkaa vuodesta 2006. Tilasimme tuolloin Tarjan kanssa kimpassa lankaa eBaylta. Langasta piti neuloutua Clapotis. Siihen tuo osoittautui aivan liian tanakaksi. Piti keksiä muuta: virkattu hattu ja huivi sekä baskeri valmistuivat aikaisemmin. Lankaa oli jäljellä vielä 1 kerä ja pätkiä. Mitäs sitten? Kaivelin jo tehdyt asusteet esille ja sovitin hattua. Se oli liian pieni, purkuun. Puretusta langasta aloin virkata samaista hattua uudelleen. Nyt isommalla koukulla ja huovutustarkoituksella. Tällainen siitä tuli.
Strut by Nilda Mesa from Happy Hooker
MensHeart RX, 100 % villa, 150 g
Virkkuukoukku 7 mm
Huovutettu 40 asteessa

Uudenvuodenpäivä tässä touhussa meni. Sain virkkuun valmiiksi 11:n maissa illalla ja huovutin saman tien pesukoneessa Levisten kanssa. Huopui just sopivasti. Kuivatin nurin käännetyn Illusia -tarjoilukulhon päällä (sitä kokoa ei ilmeisesti enää valmisteta).

Lankaa jäi vieläkin. Keräsin kokoon kaikki pätkät ja neuloin tuollaiset vauvan huopikkaat.

Huovutetut tohvelit Dropsin ohjeella, 1-3 kk
MensHeart RX, 100 % villa, 50 g
Puikot 8 mm
Huovutettu 40 asteessa

Ohje oli kaksinkertaiselle Alpacalle, mutta ihan samankokoiset tuli tästä langasta kuin Alpacasta olisi ohjeen mukaan pitänyt tulla.

Reunuksen huolittelin vielä "vilttipistoilla". Menevät varmaan johonkin keräykseen.

Tästä langasta oli iloa useammaksi vuodeksi. Huomasin, että parina aikaisempanakin vuodenvaihteena tämä on ollut työn alla. Nyt se toivottavasti loppuu, vaikka voisihan sen baskerin ja kaulahuivinkin vielä purkaa ja neuloa uudelleen...

torstai 1. tammikuuta 2009

Viime vuoden tekosia

Uudenvuodenpäivänä voi vielä pikkuisen vilkuilla viime vuoteen. Sitten se on loppu, ja katse käännetään tulevaisuuteen. Mitäs sitä tulikaan tehtyä:

  • 7 päähinettä
  • 7 paria sukkia
  • 5 neuletakkia
  • 1 huivi
  • 2 lyhythihaista puseroa
  • 4 pitkähihaista puseroa
  • 1 hame
  • 1 tyyny
Lankaa noihin meni kuutisen kiloa. Osa siitä oli jo kertaalleen neulottua, mutta kulkipa kuitenkin käsieni kautta. Tälle vuodelle jäivät keskentekoisiksi pätkäsormisormikkaat ja slipoveri. Ne lasketaan sitten tämän vuoden töihin.

Lankavarasto hupeni tasaisesti ja toisaalta karttuikin tarvittavassa määrin. Arvioisin, että varastossa on enintään 5 kiloa lankaa. Aika hyvin, vai mitä?

Tänä vuonna jatkan neulomista, mutta yritän parantaa ompelutaitojani, tai oikeastaan keskittymiskykyäni ja huolellisuuttani, ja saada jotain aikaiseksi myös kankaasta. Jos jokin ompelus oikein hyvin onnistuu, niin esittelen sitten täälläkin.

Kiitokset kaikille Janea kommentoinneille kauniista kommenteistanne. Kaikille lukijoille haluan toivottaa Onnellista alkanutta vuotta 2009!