tiistai 30. joulukuuta 2008

Uusi(o) villatakki

Jane by Wendy Bernard from Custom Knits, koko M
Lana Grossa Bingo, 100 % merinovilla, 600 g
KnitPicks Harmony 5,5 mm

Tämä on uusi olomuoto pari vuotta sitten tekemästäni neuletakista. Olin jo silloin sitä mieltä, että olisi se voinut olla reilumpikin. Hihat olivat liian kapeat eikä pari tuumaa lisää ympärystäkään olisi haitannut. Koska lanka on hyvälaatuista, purin neuleen, vyyhtesin langat, kastelin ne ja niiden kuivuttua kerin ne uusille kerille. Mukaan nappasin vielä lankavarastosta yhden kokonaisen ja yhden vajaan kerän. Lankaa jäi muutama metri.

Mallin bongasin mainiosta Custom Knits -kirjasta, jonka hommasin Amerikan-matkallani KnitPicksin kirja-alesta. Samassa kuormassa tuli sukkapuikkoja ja muuta pikku sälää. Lankoja en tällä kerralla hankkinut. Kirjassa on lukuisia ylhäältä alaspäin toteutettavia malleja sekä raglan- että istutetuilla hihoilla. Tämä aloitettiin olkapäiltä. Ensin neuloin takakappaleen kainaloihin asti ja sitten poimin silmukat etukappaleita varten aloitusreunasta. Kainalossa kappaleet sitten yhdistyivät ja alaosan tein yhtenä kappaleena. Tässä ei varsinaisesti mitään uutta. Uutta oli hihojen tekotapa. Hihojen silmukat poimin hiha-aukoista ja aluksi tein jyhennettyjä kerroksia saadakseni hihan pyöriöön "lisätilaa". Sitten jatkoin hihojen neulomista normaalisti pyörönä. Yhtään saumaa ei tässä vaatekappaleessa ole.

Mallia sovelsin sen verran, että tein v-aukon, napinlävet ja laitoin napit alkuperäisen nauhakiinnityksen sijaan. Napitkin ovat samat kuin edellisessäkin versiossa. Mallikuvion tein neljään kertaan, kun alkuperäisessä ohjeessa kehotettiin tekemään se kolmesti. Nyt olen jo sen verran viisastunut neuleharrastuksessani, että teen neuleet omien mittojeni mukaan. Hihat olisivat voineet olla inansa pidemmät, mutta menevät noinkin. Hihat ovat ihan suorat ilman mitään kavennuksia. Uskon että tätä tulee käytettyä paljon.

Joulukinkku loppui tänään. Kinkkupizzaan ja -kiusaukseen sijoitin suurimman osan jämistä ja tänä aamuna pistelin viimeiset siivut aamiaiseksi. Kalaruokia alkaa olla jo ikävä.

sunnuntai 28. joulukuuta 2008

Joulu jatkuu vielä

Edellisestä postauksesta onkin jo aika tovi. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua vaikka mitä: kävin Amerikassa Texasissa ystäviäni tapaamassa, suoritin normaalia arkea, valmistauduin jouluun ja aloitin joululoman.

Tänä vuonna neuloin vain yhden joululahjan:

Suursmurffin pipo
Hjertegarn Palino, 100% Merinovilla, 80 g
Pyöröpuikot Addi 3,5 mm/40 cm

Tämän annoin siskolleni. Ohje on sama kuin aikaisemmin tekemissäni Bamboo -pipoissa eli Meg Swansen artikkelista Old Wives Tales (VK Holiday 2006). Silmukoita loin 100 ja tuosta tuli sopivan kokoinen aikuiselle naiselle. Lanka vaikutti kerällä paremmalle kuin miksi osoittautui neulottaessa. Langasta lähti aika paljon nöyhtää ja valmis neule näytti varsin nyppyiseltä. Harmitti vähän antaa sellaista lahjaksi, mutta annoin kuitenkin. Sisko tilasi vielä pätkäsormisormikkaat, joten täytynee hakea vielä yksi kerä lisää.

Hankin joululahjoja aika pienelle joukolle: mies, miehen pojat, vanhempani ja siskoni. Pojille annoin myös neuleita lahjaksi, Amerikan tuliaisia. Muille annoin kirjoja. Kirjat ovat mielestäni parhaita lahjoja, pitävät arvonsa ja ovat nopeita hankkia. Lahjojen hankinta kesti noin 10 minuuttia, jos ei lasketa mukaan sitä aikaa, jonka jonotin kassalle ja pakkauspisteeseen.

Itsekin sain lahjaksi kirjoja, en tosin mitään käsityöaiheista. Perinteisesti sain Seppo Jokisen uusimman Tampere-dekkarin Kuka sellaista tekisi ja varsinaisena toiveena Jari Tervon Troikan. Jokisen kirjan luin perinteisesti saman tien. Siskoltani sain lisäksi äänikirjan (Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia), koska ennen joulua valittelin, että en ehdi lukemaan. Nyt voin neuloa ja kuunnella samalla!

Kerrassaan mainio oli lahja, jonka saimme mieheni kanssa mieheni vanhemmalta pojalta. Hän oli yhdessä tyttöystävänsä kanssa leiponut meille taatelikakun ja muumipipareita. Taisi mennä käyttöön pojan saama tehosekoitin, jota hän toivoi joululahjaksi.

Kuten otsikossa totesin, joulu jatkuu vielä. Kinkkuakin on vielä jäljellä. On taas se aika vuodesta, jolloin kekseliäisyys on koetuksella: mitä kaikkea hyvää ja erilaista voi tehdä joulukinkusta. Taidan lähteä ulos kävelylle sitä miettimään. Ensin kuitenkin valokuvaan uuden villatakkini, josta tarinaa lähiaikoina.