tiistai 30. joulukuuta 2008

Uusi(o) villatakki

Jane by Wendy Bernard from Custom Knits, koko M
Lana Grossa Bingo, 100 % merinovilla, 600 g
KnitPicks Harmony 5,5 mm

Tämä on uusi olomuoto pari vuotta sitten tekemästäni neuletakista. Olin jo silloin sitä mieltä, että olisi se voinut olla reilumpikin. Hihat olivat liian kapeat eikä pari tuumaa lisää ympärystäkään olisi haitannut. Koska lanka on hyvälaatuista, purin neuleen, vyyhtesin langat, kastelin ne ja niiden kuivuttua kerin ne uusille kerille. Mukaan nappasin vielä lankavarastosta yhden kokonaisen ja yhden vajaan kerän. Lankaa jäi muutama metri.

Mallin bongasin mainiosta Custom Knits -kirjasta, jonka hommasin Amerikan-matkallani KnitPicksin kirja-alesta. Samassa kuormassa tuli sukkapuikkoja ja muuta pikku sälää. Lankoja en tällä kerralla hankkinut. Kirjassa on lukuisia ylhäältä alaspäin toteutettavia malleja sekä raglan- että istutetuilla hihoilla. Tämä aloitettiin olkapäiltä. Ensin neuloin takakappaleen kainaloihin asti ja sitten poimin silmukat etukappaleita varten aloitusreunasta. Kainalossa kappaleet sitten yhdistyivät ja alaosan tein yhtenä kappaleena. Tässä ei varsinaisesti mitään uutta. Uutta oli hihojen tekotapa. Hihojen silmukat poimin hiha-aukoista ja aluksi tein jyhennettyjä kerroksia saadakseni hihan pyöriöön "lisätilaa". Sitten jatkoin hihojen neulomista normaalisti pyörönä. Yhtään saumaa ei tässä vaatekappaleessa ole.

Mallia sovelsin sen verran, että tein v-aukon, napinlävet ja laitoin napit alkuperäisen nauhakiinnityksen sijaan. Napitkin ovat samat kuin edellisessäkin versiossa. Mallikuvion tein neljään kertaan, kun alkuperäisessä ohjeessa kehotettiin tekemään se kolmesti. Nyt olen jo sen verran viisastunut neuleharrastuksessani, että teen neuleet omien mittojeni mukaan. Hihat olisivat voineet olla inansa pidemmät, mutta menevät noinkin. Hihat ovat ihan suorat ilman mitään kavennuksia. Uskon että tätä tulee käytettyä paljon.

Joulukinkku loppui tänään. Kinkkupizzaan ja -kiusaukseen sijoitin suurimman osan jämistä ja tänä aamuna pistelin viimeiset siivut aamiaiseksi. Kalaruokia alkaa olla jo ikävä.

sunnuntai 28. joulukuuta 2008

Joulu jatkuu vielä

Edellisestä postauksesta onkin jo aika tovi. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua vaikka mitä: kävin Amerikassa Texasissa ystäviäni tapaamassa, suoritin normaalia arkea, valmistauduin jouluun ja aloitin joululoman.

Tänä vuonna neuloin vain yhden joululahjan:

Suursmurffin pipo
Hjertegarn Palino, 100% Merinovilla, 80 g
Pyöröpuikot Addi 3,5 mm/40 cm

Tämän annoin siskolleni. Ohje on sama kuin aikaisemmin tekemissäni Bamboo -pipoissa eli Meg Swansen artikkelista Old Wives Tales (VK Holiday 2006). Silmukoita loin 100 ja tuosta tuli sopivan kokoinen aikuiselle naiselle. Lanka vaikutti kerällä paremmalle kuin miksi osoittautui neulottaessa. Langasta lähti aika paljon nöyhtää ja valmis neule näytti varsin nyppyiseltä. Harmitti vähän antaa sellaista lahjaksi, mutta annoin kuitenkin. Sisko tilasi vielä pätkäsormisormikkaat, joten täytynee hakea vielä yksi kerä lisää.

Hankin joululahjoja aika pienelle joukolle: mies, miehen pojat, vanhempani ja siskoni. Pojille annoin myös neuleita lahjaksi, Amerikan tuliaisia. Muille annoin kirjoja. Kirjat ovat mielestäni parhaita lahjoja, pitävät arvonsa ja ovat nopeita hankkia. Lahjojen hankinta kesti noin 10 minuuttia, jos ei lasketa mukaan sitä aikaa, jonka jonotin kassalle ja pakkauspisteeseen.

Itsekin sain lahjaksi kirjoja, en tosin mitään käsityöaiheista. Perinteisesti sain Seppo Jokisen uusimman Tampere-dekkarin Kuka sellaista tekisi ja varsinaisena toiveena Jari Tervon Troikan. Jokisen kirjan luin perinteisesti saman tien. Siskoltani sain lisäksi äänikirjan (Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia), koska ennen joulua valittelin, että en ehdi lukemaan. Nyt voin neuloa ja kuunnella samalla!

Kerrassaan mainio oli lahja, jonka saimme mieheni kanssa mieheni vanhemmalta pojalta. Hän oli yhdessä tyttöystävänsä kanssa leiponut meille taatelikakun ja muumipipareita. Taisi mennä käyttöön pojan saama tehosekoitin, jota hän toivoi joululahjaksi.

Kuten otsikossa totesin, joulu jatkuu vielä. Kinkkuakin on vielä jäljellä. On taas se aika vuodesta, jolloin kekseliäisyys on koetuksella: mitä kaikkea hyvää ja erilaista voi tehdä joulukinkusta. Taidan lähteä ulos kävelylle sitä miettimään. Ensin kuitenkin valokuvaan uuden villatakkini, josta tarinaa lähiaikoina.

tiistai 11. marraskuuta 2008

2 + 2 = 3

Aina 2 + 2 ei ole 4. Kerron tässä esimerkin: Minulla oli kaksi kerää vihreää Fortissima Sockaa ja kaksi kerää ruskeaa Fortissima Sockaa. Niistä tuli kolme paria sukkia.

Ambrosia Socks by Ann Budd, IK Fall 2007

Fortissima Socka (75% villa, 25% polyamidi), 70 g
Puikot 2,75 mm ja 3 mm
Koko: jalan ympärys 9" eli 64 silmukkaa

Kiva malli, varpaista ylöspäin, vähän erilainen palmikkokuvio. Varressa neuloin palmikkokuviokerran kymmenen kertaa ja vaihdoin siten isompiin puikkoihin, joilla tein viisi mallikertaa. Päättelin ompelemalla. En kerta kaikkiaan jaksanut tehtä pitempiä varsia, joten lankaan jäi reilu puoli kerää.
Nämä tulevat minulle itselleni. Olen niitä jo käyttänytkin ja kerran ne on pestykin. Joo, kuva on otettu sohvalla maaten ja jalat kattoa kohti.

Firestarter by Yarnissima
Fortissima Socka (75% villa, 25% polyamidi), 70 g
Puikot 3 mm ja 3,25 mm
Koko: jalan ympärys 9" eli 64 silmukkaa

Tämä malli on ollut työlistalla jo pitkään. Tosi kiva neulottava. Oli paljon uutta: sukan aloitus neulomalla ensin varvasosa lyhennetyillä kerroksilla, mielenkiintoinen kantapää. Malli on tosi kaunis. Pahoittelen kuvan laatua, aurinko ei ole täälläkään juuri paistanut. Varressa tein kolme toistoa kuviota ohuemmilla puikoilla ja kaksi toistoa paksummilla. Lopussa 15 kerrosta ribbiä paksummilla puikoilla.

Nämä lähtivät tänään postiin. Menevät syntymäpäivälahjaksi meidän muorille, eli äitini äidille, joka täyttää piakkoin 94 v.

Minttusuklaasukat
Fortissima Socka (75% villa, 25% polyamidi), 30 + 30 g
Puikot 3 mm
Koko: jalan ympärys 9" eli 64 silmukkaa

Nämä ovat omaa designiani, Ann Buddin perusmallin mukaan neulottu. Sileää neuletta, varressa 1 o kiert. ,1 n -ribbiä. Raidat ovat 6 kerrosta korkeita. Vihreää lankaa oli vähän enemmän kuin ruskeaa, joten siitä tuli hallitseva väri. Lanka on uskomattoman riittävää, kun yrittää neuloa sitä loppuun. Empiiristen kokeiden tuloksena totesin, että yhteen kerrokseen menee n. 80 cm lankaa ja että ompelemalla päättelemiseen menee huomattavasti vähemmän lankaa kuin neulomalla päättelemiseen. Yritin ensin päätellä normaalisti, mutta lanka ei riittänyt kuin puoliväliin. Ommellen päättelyyn se riitti hyvin. Nämäkin ovat minulle. Näin rumia voi pitää vain unisukkina. Toisaalta tuo väritys on niin retroa, aitoa 70-lukua, että ehkä sitä voi sillä varjolla pitää jopa kauniinakin.


sunnuntai 19. lokakuuta 2008

Pitsihuivihuivi

Melkein kaikki neulovat ystäväni, jotka tunnen ihan elävänä ovat neuloneet tällaisen jo ajat sitten. Jotkut jopa useampia. Nyt minullakin on:

Lacy Kerchief Shawl by Lisa Daehlin, Interwave Knits Gifts, Holiday 2006

Knit Picks Ambrosia, 80% Baby Alpaca, 20% Cashmere, reilu 200 grammaa

Knit Picks Harmony, 4,5 mm

Lanka jäi viime vuonna tähteeksi palmikkovillatakista. Reilusta neljästä kerästä ei juuri mitään isompaa saa aikaiseksi. Onneksi tämän huivin ohje tuli käsille ohjearkistoa penkoessani. Lanka sopii erinomaisesti tähän työhön. Villatakkina se on hieman liiankin lämmin.

Hieman vähemmän tein kerroksia kuin ohjeessa; keskiosassa on muistaakseni enimmillään 36 silmukkaa, kun ohjeen mukaan olisi pitänyt olla 39. Tämä siksi, että lanka ei olisi riittänyt, jos olisin tehnyt kaikki kerrokset, ja toisaalta huivi oli jo riittävän pitkä tuossa vaiheessa. Huiville tuli pituutta reilut kaksi metriä. Pahoin pelkään, että se venyy vielä käytössä. Pariin kertaan menne kaulan ympäri ja vielä solmuunkin.

sunnuntai 12. lokakuuta 2008

Talven varalle

Pari vuotta sitten neuloin Sunrise Circle Jacketin. Jo tuolloin pohdin takin vuorittamista. Yhtenä torstaina jokunen viikko sitten ryhdyin tuumasta toimeen. Poikkesin töiden jälkeen Eurokankaaseen ja sieltä löytyi sopivan väristä ohutta toppakangasta. Reunojen huolittelua varten ostin vinonauhaa. Kaavan vuoria varten olin piirtänyt jo pingotusvaiheessa.
Leikkelin kankaan, hurruuttelin saumat ja ompelin vinonauhan paikoilleen. Ei sen kummempi juttu. Yhden illan askare. No ei ihan.
Neuletakki lojui jokusen viikon sohvanpäädyssä odottamassa vuorin kiinnittämistä neuleeseen. Tänään sain ommeltua muutaman nepparin etuliepeisiin pitämään vuoria paikallaan. Muuten vuori pysyy paikoillaan ahdistussovitteen periaatteella.
Syy miksi alunperinkin ajattelin vuoria, oli se että takki on aika tanakkaa neulosta ja aivan liian kuuma sisällä pidettäväksi. Viileämpinä vuodenaikoina tuppaa olemaan kuitenkin varsin tuulista eikä pelkkä neulos pidä tuulta. Vuori siis siksi, että takilla olisi enemmän käyttöä.

Takin kanssa täytyy tietenkin olla yhteensopiva päähine.

Tweed Beret by Kristen TenDyke, Interweave Knits Winter 2006
Rowan Rowanspun Aran, 100% villaa, 60 g
Sukkapuikot ja 40 cm:n pyöröt, 5 mm

Takista jäänyt lanka tekeytyi päähineeksi. Tein ihan ohjeen mukaan, jopa tuon "saparon" päälaelle. Keskeinen idea on, että neulotaan päälaelta korvia kohti.

Eiköhän näillä ainakin leudoimmilla keleillä tarkene.

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Pelkistetty neuletakki

Minimalist Cardigan by Ruthie Nussbaum, Interweave Knits Fall 2007

Le fibre nobili Super Tajmahal, 70 % merinovilla, 22 % silkki, 8 % kashmir, 415 g
Knitpicks Harmony, 4,5 mm



Tämä neule syntyi niin, että ensin oli lanka, jonka ostin helmikuussa Tallinnan reissulla Karnaluksista. Silloin en erityisesti ajatellut mitä siitä tekisin. Ostin langan koostumuksen takia. Keväällä selailin taas kerran neulelehtiäni ja tämä malli "pisti silmään". Jonkun aikaa se sai odotella vuoroaan. Tässä se kuitenkin on. Muuten tein ihan mallin mukaan, paitsi lisäsin tietenkin mittaa vartalo-osaan ja hihoihin. Hihat ovat enemmän 4/5 -pituiset kuin 3/4 -pituiset Täyspitkiä hihoja varten mallia olisi täytynyt mielestäni muokata, joten jätin hihat vähän vajaiksi.



Tykkään tällaisesta aukipidettävästä mallista, jonka voi heittää olkapäille. Alle trikoota tai vaikkapa tuollainen tunikatyyppinen pusero. Tämä pusero on omaa tekoani. Olen verestellyt pikku hiljaa ompelutaitojani ja tämä syntyi pari viikonloppua sitten Eurokankaan silkki-puuvillapalakankaasta Modan 2/2005 kaavoilla. Ompeleminen olisi ihan helppoa, jos vain malttaisin olla huolellisempi. Kaikenlaisia turhia vekkejä ja ryppyjä tulee vähän väliä, kun en huomaa katsoa tarpeeksi tarkkaan, että kankaat ovat niin kuin pitää. Ajan kanssa, ajan kanssa. Toistaiseksi olen kyllä malttanut korjata virheeni ja tehdä uudestaan.

sunnuntai 21. syyskuuta 2008

Patenttiratkaisuja ja maastokuosia

Lankavaraston karsimiseksi ja pään suojaksi olen neuloskellut isompien töiden ohessa päähineitä:

Patenttineulepipot
Perusmalli Idena Bamboota, 70% bambu, 30% puuvilla, n. 75 g
Addin 40 cm pyöröt, 5 mm

Smurffimalli Idena Bamboota, 70% bambu, 30% puuvilla, n. 90 g
Addin 40 cm pyöröt, 5 mm

Varastossa oli kolme täyttä kerää ja lukuisia "nöttösiä" bambulankaa, joista tekaisin lenkkipipoja syyskelejä varten. Innoituksen otin Meg Swansenin artikkelista "Old Wiwes' Tales" Vogue Knitting Holiday 2006:ssa. Siinä hän kertoo kuinka hänen äitinsä, neulontaguruista suurin, Elizabeth Zimmermann oli aina siinä uskossa, että patenttineuletta ei voi neuloa pyörönä. No, tuossa artikkelissa Meg kertoo kuinka se käy. Molemmissa pipoissa on 60 silmukkaa, jotka sitten on kavenneltu artikkelissa olleen ohjeistuksen mukaan. Erityisesti tykkään tuosta smurffimallista. Se on ollut jo käytössäkin ja on yllättävän lämmin.

Yhteensopiva päähine Swallowtail Shawlin kanssa
Louisa Harding Yarns Kimono Angora, 70% angora, 25% villa, 5% nylon, vajaa kerä, reilut 20 g
Addin 40 cm ja 80 cm pyöröt, 4,5 mm

Swallowtailin neuloin jo pari vuotta sitten. Siitä jääneet langat neuloin nyt pipoksi. Ohje on Silke Hupkan Karlchen, jonka löysin Ravelryn kautta. Pipo on neulottu päälaelta korville päin, että varmasti saisin kaiken langan kulutettua (1,2 m jäi). Koska minulla ei ollut 4,5 mm:n sukkapuikkoja, aloitin pipon magic loop -tekniikalla, siksi nuo pidemmätkin puikot. Varmuuden vuoksi neuloin pipon kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla lanka läikittyi niin rumasti, että en kestänyt sitä katsella, toisella kerralla pätkäisin langan muutamassa kohdassa läikkien välttämiseksi. Miksiköhän olen ostanut tuollaista camouflage-lankaa? Keränä se oli niin kaunis, mutta neuloontui militanttikuosiksi. No, talvella on onneksi suurimman aikaa pimeää, joten sama se kai mitä päässään pitää.

Tänään on ollut upea päivä. Tällaista säätä saisi olla loppusyksyn, vaikka jouluun saakka. Aamulla heräsin reippaana kahdeksalta auringonpaisteeseen. Aamukahvin ja lehtien luvun jälkeen neuloin Minimalistin etukappaleet valmiiksi, korjasin miehen paidan repsottavan taskun ja kipaisin vakiolenkkini Iidesjärven ympäri. Kaikki tämä ennen kahta. Aurinko tosiaan antaa virtaa ja puhtia! Loppupäivän olen sitten notkunut koneella, lukenut blogeja yms.

perjantai 5. syyskuuta 2008

Yksinkertaista

Set-in sleeve sweater from Ann Budd's Knitter's Handy book of Patterns

Rowan Classic Yarns Luxury Cotton DK (50% puuvilla, 45% viskoosi ja 5% silkki), 500 grammaa

Omega Sinfonia (100% puuvilla), 10 grammaa

Knitpicks Harmony; 4,5 mm
Virkkuukoukku 3,5 mm

Langan kanssa meni tiukille. Toinen hiha oli kaksi kerrosta vajaa, kun lanka loppui. Onneksi oli silmukoita luodessa jäänyt sen verran pitkät hännät, että sain niistä sen verran lankaa, että sain hihan neulottua. Puuvillalangalla ompelin saumat ja huolittelin pääntien reunan kiinteitä silmukoita virkkaamalla.


Tällaiselle puserolle on aina käyttöä. Alle voi tarvittaessa laittaa paitapuseron, poolon tms. Samanlaisia puseroita olen tehnyt ennenkin, raglanilla tai istutetulla hihalla. Kainaloihin asti neuloin pyörönä, loput tasona. Sen verran parantelin alkuperästä ohjeistusta, että tein hieman kapeammat hihat.
Kirjan malleissa hihat ovat aika leveät moniin muihin ohjeisiin verrattuna. Lanka olisi tietysti riittänyt varmemmin, jos olisin tehnyt ylhäältä alaspäin, mutta en nyt halunnut raglan-hihoja, vaan istutetut.
Neuloessa jännitti langan riittävyys, mutta riskin otto kannatti. Sain kuin sainkin kokopitkät hihat.
Henkisesti olin varautunut tarvittaessa purkamaan hihoista sen verran, että lanka riittää. Nyt riski ei toteutunut.
Viime aikoina olen neulonut hihat tasona pyöröpuikolla yhtäaikaisesti. Tylsää sileässä neuleessa, mutta palmikoiden kanssa eroa tuskin huomaa.

Taitaa olla vähitellen aika ajatella talvisempia neuleita. Ideoita on paljon. Ensin ajattelin neuloa langat varastosta ja sitten miettiä jatkoa. Tämän syksyn neulelehdistä olen tarkemmin perehtynyt Vogue Knittingiin, Knitsceneen ja Interweave Knitsiin. Missään lehdistä ei ollut mitään sellaista, mitä pitäisi heti saada. Knitscenestä pari juttua voisi tulla työn alle myöhemmin.

sunnuntai 31. elokuuta 2008

Henkilökohtaista

Paraphernalia -sukat Käsillään -blogista
Sprint Strumpf und Sportwolle, 75 g villaa, 25% polyamidia, n. 75 g
Bambusukkapuikot 2,5 mm

Näitä sukkia olen viime aikoina tehnyt matkaneuleena ja neuletapaamisissa. Alkuviikosta sain ne valmiiksi. Tein koon 40 mukaan, mutta teräosa jäi minulle hieman lyhyeksi, joten annoin nämä siskolleni, jolla on hieman pienempi jalka kuin minulla.

Tykkäsin kovasti tästä mallista ja ohjeen mukaan oli helppo neuloa. Aika nopeasti opin mallikerrankin. Hieman suuremmilla puikoilla sukista olisi varmaan tullut minullekin sopivat. Sukkalankaa on kyllä varastossa, joten tuskin itsekään joudun paljain jaloin kulkemaan. Tämä lanka on tosi villaisen tuntuista ja hieman nuhjaantuvaa jo neulottaessa. Saa sitten nähdä kestääkö kulutusta ja pesua.

maanantai 11. elokuuta 2008

Palmikkovillatakki

Cabled Cardigan from Cabled Twin Set by Vladimir Teriokhin (#14 in Vogue Knitting, Holiday 2006)
Merino Superfine Le fibre nobili by Filatura Cervinia, 100% virgin wool, 460 g
Knitpick's Harmony 3,5 mm & 4 mm
Napit Karnaluksista

Tämän kanssa menikin sitten melkein koko kesä. Toukokuun lopussa jo aloitin. No, välillä tekaisin Camisetan ja vähän pidin neulomislomaakin. Tein ihan ohjeen mukaan. Vähän olisi pitänyt joissakin kohdissa miettiä itsekin. Esim. helmaresorin olisi voinut tehdä toisin. Kun napit laittaa kiinni, jää resori auki, koska siinä ei ole nappia (ohjeessa ei kehotettu tekemään napinreikiä ja varsinaiset nappilistat alkoivat vasta resorin jälkeen). Sen verran muunsin mallia, että tein palmikonkierrot peilikuvina keskikuvion molemmilla puolin. Ohjeistuksessa ei kehotettu tekemään pallukoita hihoihin, vaikka lehtikuvassa ne selvästi näkyivätkin. En tehnyt, koska en niistä erityisemmin välitä. Lanka oli oikein mukavaa neulottavaa, tosin vaikuttaa jo hieman nuhraantuneelta. Toivottavasti kuitenkin pitää pintansa, sillä haluaisin ihan oikeasti käyttää tätä villatakkia vuosikausia.

Pahoittelen huolittelematonta ulkoasuani valokuvissa: stylistillä ja kampaajalla oli vapaapäivä, kun nappailin näitä kuvia jalustan kanssa parvekkeella.

torstai 31. heinäkuuta 2008

Jatkuvan tahtoisin päivän tään, päivän niin lämpöisen...

Säätiedotuksessa kerrottiin juuri, että helteet ovat tältä erää ohi. Vai niin. Alkaako jo nyt pitkä ja synkkä talvi ennen kuin kesä edes kunnolla alkoi? Minä olen kesäihminen. Pidän auringosta ja lämpimästä. Inhoan talven pimeyttä ja kylmyyttä. Melkein koko kesän olen neulonut neuletakkia talven viimojen varalle. Se ei ole vielä ihan valmis, joten paremman puutteessa kerron kesän lankahankinnoistani.

Ihan alkukesästä, kesäkuun alussa, Janette's Rare Yarns:ilta tuli asiakaskirje sähköpostilla. Erikoistarjouksessa oli tarjolla Rowanin Classic -lankoja. Tilasin yhden paketin, 500 grammaa, Luxury Cotton DK:ta, väri Ebony. Siis mustaa puuvillasekoitetta: 50% puuvillaa, 45% viskoosia ja 5% silkkiä. Syksyksi olisi vielä tarkoitus neuloa näistä pusero.
Aloitin kesälomani juhannuksesta. Ensimmäinen lomaviikko oli sateinen eli hyvää aikaa kierrellä alennusmyynneissä. Aamulehdessä kerrottiin, että fiksu ostaa tänä vuonna alennusmyynnistä keltaista, se on muotia ensi kesänäkin. Tottakai minä ole fiksu ja uskoin painettua sanaa. Sokoksen alesta löytyi keltaista Tennesseetä. Nappasin mukaan pari pinkkiäkin kerää. Nämä neuloutuvat vasta ensi kesää varten.
Kesä-heinäkuun vaihteessa lomailimme viikon Ibizalla. Siellä oli aurinkoista ja lämmintä. Saimme mukavan rusketuksen, joka muutoin olisikin jäänyt tänä kesänä haaveeksi. Matkan aikana pelattiin EM-futiksen loppuottelu, jota tietenkin seurasin Espanjan väreihin pukeutuneena. Tunnelma ottelun aikana ja etenkin sen jälkeen oli mahtava. Paras joukkue voitti.

Pari viikkoa lomasta oleilin lähinnä kotinurkissa, mitä nyt vanhempiani poikkesin tapaamassa. Viimeisen lomaviikon olin Oriveden opistolla espanjan kurssilla. Opin tosi paljon uutta, joten kurssi oli oikein onnistunut. Suosittelen.

Ensimmäinen työviikko loman jälkeen on jo melkein takana. Tänään oli hieno päivä. Kokoonnuimme ylimääräiseen neuletapaamiseen Sorsapuistoon. Sää oli mitä parhain ja seura tietenkin myös. Huomenna on jo elokuu. Ensi kuussa jotain valmistakin.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2008

Kesäinen toppi jämälangoista

Jalkapallon Em-kisat ovat sen verran keskittymistä vaativaa seurattavaa, ettei palmikkovillatakin neulomisesta tullut oikein mitään ja tarvitsin jotain yksinkertaisempaa työn alle.

Aikaisemmin tänä vuonna olen neulonut keltaisen puseron ja punaisen tunikan. Molemmista jäi yli puuvillasekoitelankaa. Yhdistin nuo jämälangat ja kutaisin niistä tällaisen kesätopin.

Camiseta, omaa "suunnittelua"
Rondo Suvivuokko, 75% puuvillaa, 25% pellavaa, 115 grammaa
Candy Kristall, 70 % puuvillaa, 30% viskoosia, 80 grammaa
KnitPicks Options, 4 mm
Virkkuukoukku, 3.5 mm

Camiseta-nimen annoin, koska väreistä tulee mieleen Espanjan lippu. Espanja ei varsinaisesti ole suosikkijoukkueeni EM-kisoissa, mutta koska suurin suosikkini Portugal putosi jo loppuotteluista, niin kannatan sitten Espanjaa.

Mallineule on tosi helppo. Varsinainen kuvio tulee langankierroista, jotka sitten seuraavalla kerroksella pudotetaan ja silmukoista tulee tuollaiset venähtäneet. Tarkempi ohjeistus löytyy vaikka VK:n Stitchionarysta, Nro 101. Kainaloihin asti neuloin pyörönä. Pyörönä neulottaessa mallineuletta täytyy hieman muuttaa eli joka 2. krs täytyy neuloa nurin. Kädenteitä ja pääntietä varten katselin mallia erilaisista ohjeista. Olkapäät päättelin kolmen puikon päättelyllä ja kädentiet ja pääntien huolittelin lopuksi virkkaamalla kerroksen kiinteitä silmukoita. Ei yhtään saumaa.

Lopputulos on mielestäni varsin onnistunut. Sopivan väljä kesäinen asuste, värikäs ja sopivan kokoinen. Jos tuon vielä pesisi ja vähän kosteana muotoilisi, niin sitten se olisi varmaan täydellinen. Vielä kun tulisi aurinkoisia kelejä! Täällä Tampereella juhannuksen sää on ollut varsin vaihteleva; sadetta on tullut tihkusta rakeisiin, ukkonenkin on jyrähdellyt ja välillä pienen tovin aurinkokin paistanut. Nyt alkaa kuitenkin kesäloma, eikä ilmoilla niin kauheasti ole väliä: jos sataa voi hyvällä omallatunnolla olla sisällä tekemässä käsitöitä. Auringonpaisteella kuoputan sitten pihamaata.

tiistai 3. kesäkuuta 2008

Juhlatunnelmia

Lauantai oli suuri juhlapäivä meidänkin perheessämme. Miehen nuorempi poika sai lakkinsa. Tietysti meidän vanhempienkin piti pukea parempaa ylle.

Lacy Cardigan by Jennie Atkinson, Vogue Knitting, Holiday 2005 (#22)
Koko 40"
B-B-B Kid Mohair, 100 g
Knitpicks Options, 5 mm
Virkkuukoukku, 3 mm
6 nappia

Tämä on ollut työlistallani siitä lähtien kun näin mallin ensimmäisen kerran. Nyt sain sen vihdoin toteutettua. Ostin tuon leningin jo huhtikuussa ja heti kun sovitin sitä, tajusin että sen kanssa täytyy olla se pitsijakku VK:sta!

Aika tylsähän tuo oli neuloa. Samaa neljää kerrosta toistettiin koko ajan. Jokusen kerran tuli neulottua 3 nurin yhteen pudottamatta silmukoita, langankierto ja 3 nurin yhteen ja sitten vasta pudotettua silmukat. Varmaan ainakin tuhat kertaa.

Tämä on kauneinta mitä ikinä olen neulonut. Ohjeessa olleet helmet jätin pois, mutta tosi nätti se on noinkin. Saumojen ompelu aluksi hirvitti, kun oli vain pelkkää verkkoa yhdistettävänä, mutta yllättävän hyvin sekin onnistui. Hihatkin menivät paikoilleen kivuttomasti. Jennie oli tehnyt ohjeen viimeisen päälle.

Olen niin tyytyväinen tähän työhön, että nyt voisi varmaan lopettaa neulomisen tähän. Ei sentään. Uutta on jo puikoilla. Villatakki tietenkin.

keskiviikko 7. toukokuuta 2008

Kellokäyrä

Bell Curve by Kira Dulaney, Knitty Winter 2008
Novita Tennessee, Khaki (328), vajaa 400 g
Addin pyöröt, 3,5 mm/60 cm; 4 mm/80 cm

Ihastuin tähän malliin heti sen ensi kerran nähdessäni. Neuloin hameen jo melkein kuukausi sitten. Neulomiseen ei mennyt kuin viikko, mutta viimeistelyyn meni sitäkin kauemmin. Kuminauhan ostaminen oli mahdoton tehtävä muistaa. Lopulta sen kuitenkin muistin ja sain homman pakettiin. Hame on M-kokoa, mutta silmukkamäärät ohjeen L-koon mukaan. Ohjeessa oli hieman paksumpi lanka, mutta laskelmien jälkeen totesin, että isomman koon mukaan tulee juuri sopivan kokoinen.

Lankaa mietin pitkään, mutta päädyin sitten Tenneesseehen, koska sen hinta/laatusuhde oli sopiva. Tätä väriä ei enää ole Novitan tämän kevään "mallistossa", mutta Tampereen Sokokselta sitä löytyi vielä kiskurihintaan 4,60/kerä. Ostin kaikki samaa erää olevat kerät, yhteensä 900 grammaa. Hameeseen meni lankaa hämmästyttävän vähän, vain vajaat 400 grammaa. Sinänsä positiivista, sillä jos hame olisi kovin painava, saattaisi se vaikka tipahtaa huomaamatta nilkkoihin!

Ainoat haastavat kohdat neuleessa olivat nuo pystyraitojen "tähdet", joissa neulottiin ensin 5 o yhteen pudottamatta silmukoita, langankierto, 5 o yhteen, langankierto, 5 o yhteen ja sitten vasta pudotettiin silmukat. Siinä tuoksinassa sain tuhottua yhdet Addit. Jos puikkoa vääntää toista puikkoa vasten, tulee siihen lommo, mot. Nurjia silmukoita kammoaville tämä on unelmatyö. Nurjaa tulee tasan yksi kerros vyötärönauhan taitteeseen. Muuten saa päästellä pelkkää oikeaa ja vääntää "tähtiä" joka 5. kerros. Tein yhden ylimääräisen lisäyskerran helmaan saadakseni lisää pituutta. Helmassa olisi saanut olla vähän enemmän leveyttä. Menettelee kuitenkin näinkin. Jos joskus neulon tämän uudestaan, käytän jotain villa/tekokuitu -sekoitetta, joka laskeutuu paremmin kuin Tennessee.

torstai 10. huhtikuuta 2008

Kansikuvaneule

Textured Tunic by Stefanie Japel in Fitted Knits
Koko 39½"
Candy Kristall, 70% puuvilla, 30% viskoosi, 450 g
Knitpicks Harmony, 4 mm
Neulottu ylhäältä alaspäin.
Tämä Fitted Knits -kirjan kansikuvaneule on aika lailla muokattu alkuperäisestä. Alkuperäinenhän oli neulottu paksuhkosta langasta (13 s/20 krs = 10 cm). Minun lankani oli huomattavasti ohuempaa (22 s/30 krs = 10 cm). Aluksi laskeskelin silmukat uudestaan. Kerroksista en niinkään välittänyt, vaan neuloin mittojen mukaan.

Puseron toiseen olkaan olisi pitänyt jättää halkio, joka sitten suljetaan napilla, en jättänyt. Helmaan olisi pitänyt neuloa läpät, jotka suljetaan toiseen reunaan napeilla, en neulonut. Neuloin vain tuollaiset halkiot, jotka reunustin helmineuleella.
Hihat olisi pitänyt neuloa tasona, mutta neuloin sukkapuikoilla. Hihoissa olisi pitänyt tehdä kavennuksia, mutta en tehnyt. Pikkaisen kyllä levensin hihoja kyynärpäästä alaspäin.

Neule kutistui vähän pesussa, mutta uskon, että venyy takaisin käytössä. En jaksanut sen kummemmin pingottaa työtä pesun jälkeen, olisi varmaan pitänyt.

Lanka on Raglanan varastoista hankittua vuosikertalankaa. Koostumus vaikutti hyvältä, mutta neulottaessa lanka sottasi aika lailla. Langasta lähti nöyhtää, joka tarttui vaatteisiin ja joka paikkaan. Minulla oli ihan omat vaatteet tämän työn neulomista varten. Toivottavasti kuitenkaan ei sottaa enää käytössä. Vaate tuntuu oikein mukavalta päällä ja kunhan kelit hieman lämpenevät, on sille varmasti paljon käyttöä.

Muutama sananen vielä Fitted Knits -kirjasta. Suurin osa kirjan malleista on neulottu ylhäältä alaspäin. Mallit ovat mielestäni todella innovatiivisia ja niistä on helppo poimia ideoita omiin töihin. Suuri miinus on kuitenkin se, että "mittakuvat" neuleista ovat puutteellisia. Esim. tämän työn mittakuvassa oli merkitty vain neuleen leveys, neuleen kokonaispituus, hihan kokonaispituus ja pääntien leveys. Mallien muokkaamista helpottaisi kovasti, jos mittoja olisi merkitty hieman enemmän. Toki nuo mitat saa selville silmukkamäärän ja tiheyden avulla laskemalla, mutta olisihan se pieni palvelus, jos ne olisi valmiiksi merkitty. Tykkään kuitenkin kovasti kirjasta eikä tämä varmaankaan jää ainoaksi siitä neulotuksi työksi. Ainakin tulen käyttämään ohjeita avuksi muissa töissä.

lauantai 22. maaliskuuta 2008

Nilkit

Perusnilkkasukat, koko 39
Fortissima Socka (75% villaa, 25% polyamidia), 55 g
Addi Sukkapuikot, 3 mm

Tuli tarve mustille nilkkasukille. Ne täytyi sitten neuloa. Ihan perusmallia, varpaista aloitetut, tiimalasikantapää, jalkaterän päällä ja varressa 2o 2n -ribbiä, neulalla päättelin.

Käytän villasukkia usein toisten ohuempien sukkien päällä, kuten kuvassakin.

Neulontai -blogissa on meneillään Sukka-bingolotto, johon minäkin näin osallistun:

Yleensä neulon sukat tarpeeseen, mutta joskus jos eteen tulee kiva malli ja varastossa on sopivaa lankaa, niin mitäs siinä sitten miettimään. Sukkapari voi olla myös välityö. Joskus seuraavan työn valinta vie aikaa tai vaatii jonkinsuuntaista suunnittelua, niin sukkaa neuloessa voi samalla pohtia seuraavaa suurempaa työtä.

Tekemäni sukat tulevat aina käyttöön. En jemmaile niitä lahjoiksi tms., voisi olla fiksua pitää pientä lahjatavaravarastoa akuutin tarpeen varalle.

Yleensä teen ihan tavissukkia, sileää neuletta tai ribbiä. Tykkään myös palmikkokuvioista, ja olen muutamia pareja tehnytkin. Pitsisukkia en ole pahemmin kokeillut.

Lempparilankojani ovat ohuet sukkalangat. Regian, Onlinen ja Fortissiman sukkalankoja olen neulonut. Ne ovat aika tasalaatuisia keskenään. Yleensä neulon yksivärisestä langasta. Jos neulon kirjavasta langasta, niin silloin sileää neuletta, korkeintaan 2 o 2n -joustinta "kuvioneuleena". Neulon sukat peräkkäin. En pode toisen sukan syndroomaa.

Monimutkaisemmat mallit teen ohjeesta. Perussukat omasta muistista. Itselleni tehdessä muistan kyllä oikeat silmukkamäärät. Muille tehdessäni käytän apuna Regian taulukkoa.

Tiimalasikantapää Ullan tapaan on suosikkikantapääni. Se on ensimmäinen tapa, jolla tiimalasikantapään opettelin tekemään ja olen ollut siihen tyytyväinen. Sopii kaikille sukkamalleille ja minun jalkaani. Soveltuu sekä varpaista että varresta aloitettaessa. Yleensä aloitan varpaista, koska silloin voi käyttää langan mahdollisimman tarkkaan. Jos teen ohjeesta, niin sitten teen niin kuin ohjeistetaan.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2008

Nokkela silkkipuutarhassa

Streakers Shrug by Pam Allen, Interweave Knits, Spring 2006
Noro Silk Garden (45% silk, 45% kid mohair, 10% lamb's wool), väri 203, 200 g
Sandnes Garn Smart (100% pure new wool), 90 g
KnitPicks Harmony 5,5 mm ja Addi 4 mm

Kesällä 2006 Lontoosta hankitut Silk Gardenit olivat makoilleet jo riittävän kauan lankalaatikossani ja niiden oli aika ryhtyä tositoimiin. Alunperin olin ajatellut niistä huivia, mutta päädyin kuitenkin tekemään taas yhden vihertävän jakukkeen. Silk Gardenin kaveriksi otin vielä kelluntatakista yli jääneet Smartit. Kaikki langat tulikin käytettyä tarkkaan. Silk Gardenia jäi pari metriä. Aloitin työn jo helmikuun puolella, mutta SG loppui harmittavasti kesken ja jouduin tilaamaan sitä lisää. Toimitus Paviyarnsilta kesti pari viikkoa, ja tässä välissä tekaisin tuon keltaisen puseron. Tuota värjäystä ei herra Noro enää tee, joten pikkuisen jännitti löytyykö lankaa enää mistään. Tuolta sitä kuitenkin löytyi.

Ostin aikoinani tuota lankaa, koska se oli sekoitus kauniita vihreän eri sävyjä, niin luulin. Päälle päin kerät siis näyttivät vihertäviltä. Neuloin niin, että lanka tuli kerän sisältä ja ensimmäisen kerän jälkeen neulos näytti erittäin hyvältä. Toisesta kerästä alkoi tulla esiin sinistä ja harmaata. Hammasta purren neuloin edelleen ja kysyin vielä äidiltänikin (neuloin tätä, kun olin vieraisilla vanhemmillani), että eikös olekin paras vain neuloa eteenpäin siitä huolimatta mitä esille tulee. Äiti oli samaa mieltä. Luonnossa värit ovat kirkkaammat ja paremmat kuin näissä kuvissa. Lanka on materiaaliltaan todella mainio, mutta noissa väreissä on kyllä toivomisen varaa. Pikkuisen tunnen itseni huijatuksi. Yksi kerä on eri värjayserää kuin muut, mutta se ei vaikuta lopputulokseen. Pitoon tämä joka tapauksessa menee. Farkkujen kanssa on ihan kiva yhdistelmä. Täytyykin ostaa uudet siniset farkut.

keskiviikko 12. maaliskuuta 2008

Auringonpaistetta

Wedgewood Blouse by Norah Gaughan, Interweave Knits Summer 2006, 40"
Rondo Suvivuokko, 75 % puuvillaa, 25 % pellavaa, vähän yli 250 g
KnitPicks Harmony 3,75 mm & 4 mm
Sukkapuikot 3,5 mm

Aikoinaan tämä malli ei puhutellut minua laisinkaan. Mallin valinta lähti liikkeelle langasta. Ostin langan Raglanalta. Hän oli siitä jo yhden kerran puseron neulonut, mutta sitten päätynyt sen purkamaan. Kierrätyskamaa siis. Etsiskelin lehdistäni langalle sopivaa mallia ja tämä alkoi suorastaan kirkua, että tahtoo tulla tehdyksi Suvivuokosta. Yhdistelmästä tulikin mielestäni täydellinen.
Alkuperäisessä ohjeessa oli pääntien reunaan tehty muutama kerros lisää ja pääntie kiristettiin sopivaksi nyörillä. Tein ensin kuten ohjeessa neuvottiin, mutta puseroa sovitettuani purin ne muutamat ylimääräiset kerrokset pois ja päättelin silmukat ompelemalla heti mallikuvion viimeisen kerroksen jälkeen. Noin siitä tuli minusta parempi.
Alkuperäisessä nuo kuviot ovat korkeammat. En saanut, enkä kovasti yrittänytkään, tiheyttä täsmäämään korkeussuunnassa, joten tein enemmän nurjaa kainaloiden ja kuvion väliin ja kuvion sitten ihan ohjeen mukaan. Vartaloon lisäsin mittaa reilut kymmenen senttiä. Ohjeessa oli helman ja kainalon väliseksi mitaksi laitettu 28 cm (!). Piruuttani kokeilin neuletta tuossa mitassa eikä napa olisi vielä läheskään peittynyt. Etsin mahdollista korjausta ohjeeseen, mutta en ainakaan IK:n sivuilta löytänyt mitään tähän liittyvää. Kuvassakin pusero näytti ihan normaalimittaiselta mallin päällä.
Tykkään tästä todella paljon. Suunnittelen jopa ompelevani sille hameen kaveriksi. Viimeksi olen tainnut ommella kokonaisen vaatteen joskus 90-luvun puolivälissä.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2008

Purkuuntuomitun uusi elämä

Tämä tarina alkoi jo vajaat kolme vuotta sitten. Tämä kietaisujakku oli ensimmäisiä töitäni sen jälkeen, kun taas innostuin neulomisesta.

Modassa 2/2005 oli tämän jakun ohje ja teinkin sen ihan tuon ohjeen mukaan. Nättihän siitä tuli, mutta ei mitenkään omalle kropalleni sopiva. Minulla on pitkä selkä ja jakku oli auttamattoman lyhyt. Lisäksi nuo kietaisunauhat olivat aivan väärällä korkeudella ja neule nousi ylös aina istuessa, liikkuessa ja ihan milloin vain. Sen vuoksi jakku pääsi käyttöön vain muutaman kerran. Viimeisen testikäytön jälkeen tein julman päätöksen: purkuun.

Puserolla on minulla enemmän käyttöä kuin tällaisella jakulla. Päädyin ihan perusmalliin arkikäyttöön. Melkein koko helmikuu tähän meni.



Perusraglan Ann Buddin The Knitter's Handy Book of Sweater Patterns'n mukaan
Koko 40"
Garnstudio Drops Alpaca, 100% alpakka, väri 7300, 260 g
Puikot 3 mm ja 4 mm

Perusohjeeseen tein pieniä modauksia. Silmukat on luotu ketjusilmukka-aloituksella. Helma on kaksinkertainen. Vartalo-osaan tein kavennukset jo aika varhain: kavensin joka 8. kerros kuusi kertaa. Lisäykset tein joka 6. kerros kuusi kertaa. Vartalo-osalla on mittaa 40 cm ennen kainaloita. Hihoilla mittaa on 50 cm ennen kainaloita. Pääntien reuna on viimeistelty i-cordilla samoin kuin hihansuut.

Minä tykkään tästä kovasti. Sopii hyvin paitapuseron kanssa eikä poolokaan varmaan ole hassumpi kaveri.

Alpakkalanka ei ole parasta mahdollista lankaa useampaan kertaan neulottavaksi. Tuore lankakin karvaa jonkin verran, mutta uusiokäytössä se suorastaan sotkee. Neuloin tätä kerran junassa. Onneksi olin hoksannut ottaa vaateharjan mukaan, että sain itseni siistittyä ennen työpalaveria.

Kesäneulettakin on päässyt jo puikoille. Ja muinoin Lontoosta hankitut Silk Gardenitkin on neulottu. Loppuivat vain kesken ja täydennystä odottelen edelleen.

perjantai 22. helmikuuta 2008

Sohvaruusuja

Sohvaperuna nousi hetkeksi sohvalta ja sohvaruusut valtasivat hänen paikkansa.

Tämä on se sohvannurkka, jossa neuleeni pääosin syntyvät. Istun siinä aika paljon päivittäin, kuten tyynyn painaumastakin näkyy.

Tyyny oli jo vahvasti ufoutumassa: neuloin nuo ruusut ja varsinaisen päällisen jo viime vuoden maalis-huhtikuussa. Osittain sen silloin kokosinkin, mutta lopputulos ei miellyttänyt: ruusut eivät asettuneet kauniisti päälliseen ja homma jäi sikseen.


Rose Pillow by Nicky Epstein, Vogue Knitting Holiday 2005
Kauhavan Kangasaitan Selina-samettilanka, 450 g
Puikot 5 mm, pitkät ja pyöröt

Jokunen viikko sitten sisuunnuin ja tein tyynyn valmiiksi. Päätin kiinnittää ruusut ompelulangalla samettilangan sijaan. Laitoin sisätyynyn paikoilleen ja piirtoheitinkalvon päällisen ja tyynyn väliin, jotta en vahingossa ompele ruusuja kiinni sisätyynyyn. Ompelin ensin keskimmäisen ruusun ja siitä sitten ympärille jne. Nyt ruusut menivät kauniisti paikoilleen. Lankaa olisi vielä toiseenkin tyynyyn ja sisätyynykin olisi. Saa nyt nähdä saako tämä joskus kaverin vai onko tämä ainut kimppu ruusutarhassa.

tiistai 12. helmikuuta 2008

Lankakylvyssä

Pimeyden keskellä kaipasimme miekkosen kanssa pientä piristystä. Päätimme lähteä Tallinnaan kylpylään. Torstaiaamuna hyppäsimme ensin Paunuun, joka vei meidät Länsisatamaan ja sieltä jatkoimme Tallink Starilla. Hotelliin majoituttuamme ja hetken henkäistyämme suuntasimme Vanhaan Kaupunkiin. Katsastin Filatin, mutta en ostanut mitään.

Perjantaina oli päivä uusi. Vesijumpan ja hieronnan jälkeen olimme vetreitä päivän retkeä varten. Ostimme kioskista 10:n matkan lippuvihon ja hyppäsimme ratikkaan nro 2. Sillä ajoimme Autobussijaam -pysäkille asti, kävelimme lyhyen matkan takaisin päin ja siinä se oli: Karnaluks. Lankaa, puikkoja, nappeja, kangasmerkkejä, vetoketjuja ja ties mitä kaikkia mahdollisia tarvikkeita, ja vaikka kuinka paljon. Tässä on minun saaliini:

Langat: EDIT 24.2.2008, lisäsin lankojen hinnat, kun niitä on kyselty
Scholler + Stahl Fortissima Socka, 75% villaa ja 25% polyamidia; mustaa, ruskeaa ja vihreää kutakin 2 kerää sekä harmaata 4 kerää; 23,70 EEK/kerä
Filatura Cervinia Le fibri nobili Merino Superfine, 100% villaa, 12 kerää (oikealla); 35,30 EEK/kerä
Filatura Cervinia Le fibri nobili Super TajMahal, 70% villaa, 22% silkkiä ja 8% kashmiria, 10 kerää (vasemmalla); 41,50 EEK/kerä

Hintoihin tulee lisäksi arvonlisävero 18%.

Sockasta tulee tietty sukkia, merinolangasta villatakki ja Tajmahalista pusero syksyksi.

Keräsin mukaan myös kasan Addeja. Itselleni ostin kolmet, loput on kavereille. Puunappeja ja sen semmoista pientä oli kuormassa myös.

Lauantaina poikkesin vielä Liann Lõngadissa, mutta sieltäkin poistuin tyhjin käsin.

Sunnuntaiaamuna suklaahoito pehmitti talven karaiseman nahkani ennen kotiinlähtöä. Paluumatka oli menomatkalle käänteinen. Illalla oli taas mukava olla takaisin kotona.

sunnuntai 3. helmikuuta 2008

Terveiset Innsbruckiin

Tämän aamun vatsalihasjumpan touhusin kameran kanssa parvekkeen oven välissä farkunlahkeet polviin asti kiskottuna.

Tyrolean Stockings by Ann Budd, Interweave Knits Fall 2007
Asa Gjestal Spinneri Maija, 85% villaa, 15% polyamidia, 120 g
Sukkapuikot Inox, 3½ mm

Ihastuin tähän sukkamalliin nähtyäni Raglanan vastaavat. Toteutuspäätös vahvistui, kun sain sukkalangat pikkujoululahjaksi Maartsilta (Kiitos paljon, Maartsi.). Selkeää myötävaikutusta muilta neulojilta. Ilman sitä olisivat saattaneet jäädä kokonaan toteutumatta.

Vaikka lopputulos näyttää monimutkaiselta, ovat sukat aika yksinkertaiset neuloa. Palmikkokuvion oppii nopeasti ja kuvion rakentumista on kiva seurata. Numeroa suuremmilla puikoilla olisi ehkä kannattanut tehdä, kun neuloo niin tiukkaa kuin minulla on tapana. Etenkin teräosassa olisi saanut olla muutama silmukka enemmän, mutta ehkä ne ajan kanssa muotoutuvat.

Maijasta minulla ei ole aikaisempia kokemuksia. Neulottaessa lanka tuntui koostumukseensa nähden muoviselta, mutta oli kuitenkin helppoa neuloa, ei halkeillut tms. Sopii hyvin sukkiin, sillä on konepestävää. Käytössä vasta näkee mitä Maija on naisiaan. Jos ei mene käytössä miksikään, saatan hankkia tätä joskus itsekin.

Innsbruckiin lähetän terveisiä, koska Innsbruck on Tirolin pääkaupunki.

sunnuntai 27. tammikuuta 2008

Poimutettu neulepusero

Tämä on nähty monessa muussakin blogissa, muutama mainitakseni. Tässä minun versioni yhdestä tämän talven suosikista:

Gathered Pullover by Hana Jason, Interweave Knits Winter 2007
Anti-tickle Merino Blend 4 ply, 320 g
Puikot nro 4, pyöröpuikko 80 cm ja sukkapuikot

Tämä oli varsin nopeasti neulottava pusero. Vain reilut pari viikkoa ja neule oli valmis. Työn valmistumista edesauttivat kaksi pitkähköä junamatkaa (Ouluun ja Kokkolaan).

Lankaa meni yllättävän vähän. Valitsemani lanka oli ohuempaa kuin alkuperäisessä ohjeessa, joten laskin kaikki silmukkamäärät uusiksi. Ensi kerran oikein pingotin mallitilkun saadakseni tarkan kuvan tiheydestä. Laskelmat onnistuivat oikein hyvin. Pääntie jäi aika avonaiseksi, mutta se kuuluu malliin. Hihat menivät helposti paikoilleen. Niiden kanssa olin erityisen tarkkana, sillä aikaisemmin puseron neuloneiden kommentit kertoivat, ettei alkuperäinen hihan ohjeistus ollut ihan kohdallaan. Se pikkuisen harmittaa, että neulejälki on paikka paikoin hieman epätasaista, mutta ehkä se pesussa tasaantuu. Pääntien reunuksesta oli ohjeessa kehoitettu silmukat päättelemään löysästi. Näin teinkin ensin, mutta tulos oli ihan hirveän näköinen. Otin reunuksen vielä auki ja päättelin uudelleen, nyt varsin napakasti, ja johan alkoi näyttää fiksummalta. Höyryraudan kanssa täytyy vielä neuletta vähän kiduttaa, mutta sitten käyttöön.

Pakollinen etumuskuva. Palmikkokuvio oli ihan sopivan kokoinen, vaikka silmukoita ympärillä olikin enemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa. Tämä muotoilee neuleen istuvaksi. Muita kavennuksia puserossa ei ole.

Tällaisia ohuita neuleita ei ole koskaan liikaa. Tämä menee mukavasti myös paitapuseron kanssa, tai poolon tai ihan itselläänkin.

lauantai 19. tammikuuta 2008

Hyvää yötä ja kauniita unia

Tämä sukkapari on kulkenut mukanani junassa ja neuletapaamisissa jo viime vuoden puolella. Kuluneella viikolla sain parin valmiiksi.

Kauniiden unien sukat
Arjango - Askel II, terapeuttinen angoralanka (50% angora, 40% karitsanvilla ja 10% polyamidi), 47 g
Prym Bamboo -sukkapuikot, 3 mm

Tavalliset perussukat, varsi vain on lyhyehkö. Varressa on siksak -kuviota (Zigzag Chevron Stripes I) , jonka valitsin sillä perusteella, että yksi kuviokerta oli 14 silmukkaa. Kaikenkaikkiaan sukassa on 56 silmukkaa/kerros. Olen tehnyt tästä langasta yhdet unisukat aikaisemminkin. Tavoistani poiketen neuloin nämä sukat ylhäältä alaspäin. Tietysti lankaa jäi: 3 grammaa. Taidan käyttää tuon pätkän aikaisemmin tehtyjen jatkoksi. En erityisemmin pidä turhista langanlopuista nurkissa pyörimässä. Etenkään näin kivantuntuisesta langasta. Siinä on vahva villan tuntu, mutta silti pehmeä ja mukava paljaaseenkin jalkaan.

Ilu laittoi liikkeelle meemin lempilangoista. Se sai minutkin miettimään omia suosikkejani. Tässä ne ovat epämääräisessä järjestyksessä:
  • Online Supersocke eri versioina. Mainio sukkalanka, josta on kiva neuloa ja valmiit sukat kestävät käyttöä ja pesua.
  • Rowan Yorkshire Tweed. Harmi ettei tätä enää valmisteta. Kokemusta sekä ohuesta että paksusta versiosta. Valmis neule pehmenee pesussa ja on entistä mukavampi käyttää.
  • Knitpicks Elegance. Alpakan ja silkin sekoite. Lähes ylellinen.
  • Novitan puuvillat, Tennessee ja Kotiväki. Laadukkaimmat Novitat mielestäni.
  • Sandnes Smart. Perusvillalanka kaikkeen käyttöön.
Yllättävän vaikeaa suosikkien nimeäminen on. Aika harvoin tulee tehtyä monta työtä samasta langasta. Tykkään kokeilla uusia lankoja, mutta Knitpicksin lankaa lukuunottamatta noita olen käyttänyt useamman kerran.