Edellisestä postauksesta onkin jo aika tovi. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua vaikka mitä: kävin Amerikassa Texasissa ystäviäni tapaamassa, suoritin normaalia arkea, valmistauduin jouluun ja aloitin joululoman.
Tänä vuonna neuloin vain yhden joululahjan:
Suursmurffin pipo
Hjertegarn Palino, 100% Merinovilla, 80 g
Pyöröpuikot Addi 3,5 mm/40 cm
Tämän annoin siskolleni. Ohje on sama kuin aikaisemmin tekemissäni Bamboo -pipoissa eli Meg Swansen artikkelista Old Wives Tales (VK Holiday 2006). Silmukoita loin 100 ja tuosta tuli sopivan kokoinen aikuiselle naiselle. Lanka vaikutti kerällä paremmalle kuin miksi osoittautui neulottaessa. Langasta lähti aika paljon nöyhtää ja valmis neule näytti varsin nyppyiseltä. Harmitti vähän antaa sellaista lahjaksi, mutta annoin kuitenkin. Sisko tilasi vielä pätkäsormisormikkaat, joten täytynee hakea vielä yksi kerä lisää.
Hankin joululahjoja aika pienelle joukolle: mies, miehen pojat, vanhempani ja siskoni. Pojille annoin myös neuleita lahjaksi, Amerikan tuliaisia. Muille annoin kirjoja. Kirjat ovat mielestäni parhaita lahjoja, pitävät arvonsa ja ovat nopeita hankkia. Lahjojen hankinta kesti noin 10 minuuttia, jos ei lasketa mukaan sitä aikaa, jonka jonotin kassalle ja pakkauspisteeseen.
Itsekin sain lahjaksi kirjoja, en tosin mitään käsityöaiheista. Perinteisesti sain Seppo Jokisen uusimman Tampere-dekkarin Kuka sellaista tekisi ja varsinaisena toiveena Jari Tervon Troikan. Jokisen kirjan luin perinteisesti saman tien. Siskoltani sain lisäksi äänikirjan (Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia), koska ennen joulua valittelin, että en ehdi lukemaan. Nyt voin neuloa ja kuunnella samalla!
Kerrassaan mainio oli lahja, jonka saimme mieheni kanssa mieheni vanhemmalta pojalta. Hän oli yhdessä tyttöystävänsä kanssa leiponut meille taatelikakun ja muumipipareita. Taisi mennä käyttöön pojan saama tehosekoitin, jota hän toivoi joululahjaksi.
Kuten otsikossa totesin, joulu jatkuu vielä. Kinkkuakin on vielä jäljellä. On taas se aika vuodesta, jolloin kekseliäisyys on koetuksella: mitä kaikkea hyvää ja erilaista voi tehdä joulukinkusta. Taidan lähteä ulos kävelylle sitä miettimään. Ensin kuitenkin valokuvaan uuden villatakkini, josta tarinaa lähiaikoina.
2 kommenttia:
Kannattaa olla kasvissyöjä, ei ole kinkkuongelmaa:). Äänikirjat ovat aivan parhaita. Neulon välillä myös lukiessani, mutta kirjan aukipysyminen on jatkuva ongelma.
Söimme eilen joulupizzaa = kinkkupaloja sekä täytteenä lisäksi tonnikalaa ja salamia. Ihan syötävää ;)
Lähetä kommentti