Hiilijalanjälkisukat

 

 Hiilijalanjälkisukat Ann Buddin ohjeella IK Summer 2007

OnLine Supersocke 100 Candy Color (75 % villa, 25% polyamidi), 100 g

Sukkapuikot KnitPicks ja Pony 2,75 mm

Annoin näille sukille nimeksi hiilijalanjälkisukat, sillä niillä on melkoinen hiilijalanjälki. Niitä on näet lennätetty ensin lankana Thaimaahan ja sitten puolivalmisteena takaisin kotomaan kamaralle. Olimme helmikuun alkupuolen miekkosen kanssa lämmittelemässä Phuketissa Kata Beachilla. Onneksi otin neulottavaa mukaan, ettei aika käynyt pitkäksi.

Sukat ovat ihan perus-varpaista-ylös-sukat, tiimalasikantapää. Varressa tein vähän lisäyksiä, että mahtuvat pontevien pohkeitteni ympärille. Jalkaosassa on 60 silmukkaa. Kantapään jälkeen neuloin 60 silmukalla viitisentoista senttiä (pohjasta mitattuna) ja sitten lisäsin yhden silmukan kerroksen ensimmäisen silmukan jälkeen ja ennen kerroksen viimeistä silmukkaa, ensin 5 kertaa joka 6. kerros ja sitten 5 kertaa joka 8. kerros. Loppujen lopuksi silmukoita oli siis 80. Sukan suuhun tein picot-reunan, että sain kaiken langan käytettyä, mutta kuitenkin identtiset sukat.

 

Kuvasta tarkkasilmäinen saattaa huomata lisäykset. Tein sukista ihan identtiset. Neuloin ensin ensimmäistä sukkaa kunnes vaaka alkoi näyttää, että kerän puoliväli lähestyy. Muutama gramma ennen puoliväliä aloin etsiä kerästä sitä kohtaa, josta sukan aloitin. Kerin lankaa siihen asti ja katkaisin sen sopivasta kohdasta. Toista sukkaa neuloin samaan kohtaan kuin ensimmäistäkin ja pähkäilin sitten paljonko lankaa vielä on jäljellä. Neuloin vuoron perään molempia sukkia ja kun ensimmäisen sukan lanka alkoi loppua tein reikäkerroksen picot-reunaa varten. Reikäkerroksen jälkeen liitin jäljellä olevan langan toisen pään ensimmäiseen sukkaan sisäpuolen reunan neulomista varten. Neuloin sitten sukkia vuorotellen, kunnes lankaa alkoi olla jäljellä sen verran, että sukat saa pääteltyä ja käänteen ommeltua. Katkaisin langan puolivälistä ja tein viimeistelyn. Lankaa jäi kaksi parinkymmensenttistä pätkää. Tarkalle meni, mutta eipä jäänyt jämiä. En tiedä olenko erilainen neuloja, mutta olen aina todella tyytyväinen, jos saan kaiken langan käytettyä. Pidän tuollaisista pohjepituisista sukista. Ne lämmittävät paremmin kuin nilkkasukat ja varret saa halutessa ryntättyä mukavasti ja nilkat ovat silti peitossa.

Köynnöskasvipäähine

Kylmillä keleillä on hyvä suojata päänsä. Tein pipon. Omasta päästä ja omaan päähän. Annoin sille nimeksi Wisteria -pipo. Nimi tulee siitä, että Vogue Knitting Stitchionary 2 -kirjan palmikko no. 41 on nimeltään Wisteria ja tässä pipossa on sitä palmikkoa peräti 6 kappaletta. Lanka on paksua Pirkkaa, jota meni sata grammaa. Nelosen puikoilla neuloin.

Neuloin pipon päälaelta korville. Loin 6 silmukkaa ja aloin sitten lisätä silmukoita joka toinen kerros. Tein lisäykset aina tuon 2 o raidan molemmilla puolilla. Kun silmukoita oli tarpeeksi, aloitin tuon palmikkokuvion ja nurjat silmukat. 2o 2n -joustimen aloitin, kun pipo oli 20 cm korkea ja neuloin sitä niin kauan kuin lankaa riitti, tässä tapauksessa 9 cm. Pipo on lämmin ja sillä tarkenee vielä n. -15 asteen pakkasella. Kylmemmällä en ole kokeillut. Kylmemmällä pidän karvalakkia (epäaito). Tämä on ensimmäinen tänä vuonna valmistunut, tänä vuonna aloitettu neulomus.

Vihreän saaren villatakki

Emerald Isle Cardigan by Melissa Wehrle, Knitscene, Fall 2009
Gedifra Shetland de Luxe, 50% villa, 25% babyalpakka, 25% mohair, 375 grammaa
KnitPicks Harmony, 4 ja 5 mm
8 nappia

Halusin perusmallisen v-aukkoisen villatakin. Lanka löytyi lankalaatikosta, matkamuisto viime kevään Tallinnan reissulta, Karnaluksista. Langan yhdistin mallin heti, kun näin tuon lehden.

Neuleen juju on nuo tampit, joiden avulla hihat nostetaan ylös (ks. kuva oikealla). Ohjeesta poiketen neuloin kainaloihin asti yhtenä kappaleena ja sitten samanaikaisesti kolmea kappaletta kolmelta eri kerältä. Pääntien reunassa ja nappilistana oleva joustin neulottiin samalla.

Näin pakkasilla olen pitänyt hihoja alhaalla (ks. kuva vasemmalla). Hieman hassuiltahan nuo napit tuolla hihoissa näyttävät, mutta pääasia, että on lämmin. Neule on todella lämmin, kuten langan koostumuksestakin voi päätellä.

Pikkuisen reilumman olisin tästä voinut tehdä etteivät napit tuolla tavalla kiristäisi. Lankakin olisi riittänyt mainiosti väljempäänkin. Täytyy taas aloittaa kuntoilu ja itsensä tarkkailu, niin eiköhän se neulekin siitä väljene.

Kirjaan tämän vielä viime vuoden töihin. Viime vuonna olin varsin aikaansaapa neulojana. Neuloin melkein 5 kiloa lankaa, useamman kilometrin siis. Tänä vuonna tuskin saan niin paljon neulottua.

Viimevuotisia

Vinnland (linkki Ravelryyn)

Fortissima Socka, 75% villaa, 25% polyamidia, 70 g
Sukkapuikot 2,5 mm, 2,75 mm ja 3 mm

Sukkia on kaksi, vaikka kuvassa näkyykin vain toinen. Olen alkanut pitää sukkien neulomisesta koko ajan enemmän. Hienoja sukkamalleja on pilvin pimein ja sukille on aina käyttöä. Lisäksi sukankudinta on helppo kuljettaa mukana. Aloitin nämä sukat matkaneuleeksi ennen joulua tekemälleni viikonloppuretkelle Lontooseen. Neuloin näitä Riian lentokentällä odottaessani lentoani sieltä Lontooseen. Lontoossakin neuloin jonkin verran, kun odottelin ystävätärtäni. Reissun jälkeen ensimmäinen sukka oli hieman kantapäätä pidemmällä (aloitin varpaista). Lontoossa oli niin paljon muuta ohjelmaa, että neulominen jäi vähemmälle.

Joululoman aikana tikuttelin sitten sukat valmiiksi. Valmistuivat viimeisenä vapaapäivänä ja ovat olleet jo käytössäkin. Kantapään kohdalta ovat hieman tiukat, mutta muuten ihan kelvolliset. Langasta en hirveästi tykkää. Se nuhjaantuu jo neulottaessa. Sitä on kuitenkin vielä jäljellä reilut 2 kerää, joten kyllä siitä vielä neulottua tulee.

Joulu se mennä jollotti

Tänä(kään) vuonna en erityisemmin panostanut jouluun. Muutaman joulukoristeen tekaisin.

Star In Star Ornament (linkki Ravelryyn)

Novita Silver (80 % viskoosi, 20 % polyesteri), n. 25 g

Virkkuukoukku, 3 mm

Lanka löytyi laatikon pohjalta. Se jäi tähteeksi siitä projektista, jolla neulomisurani käynnistyi uudelleen reilun 10 vuoden tauon jälkeen. Lanka riitti kahdeksaan tähteen. Tähdet kovetin sokerivedellä (1 dl vettä, 1 dl sokeria, sokeri sulatetaan veteen). Tähtiin kiinnitin siimaa, jotka kiinnitin nauhaan ja nauhan solmin rusetille valaisimen päälle. Helppoa ja yksinkertaista, minusta nättiäkin. Kuvassa ovat liki kaikki joulukoristeet, mitä meillä on esillä. Pöydällä valaisimen alapuolella on vielä joulutähti (kukka) ja samanlainen jouluvalo kuin taustalla olevassa ikkunassa, on vielä yhdessä toisessa ikkunassa.

Joulu sujui perinteisin menoin. Aattona vanhempien luokse. Joulupäivänä kahdestaan miekkosen kanssa kotona. Tapanina miekkosen vanhempi poika pistäytyi tyttöystävänsä kanssa lounaalla. Kinkkua on popsittu ja monenlaista muutakin herkkua. Vähitellen alkaa liukuminen kohti arkea. Pyykit laitoin jo koneeseen. Lomaa on vielä viikko jäljellä. Jos jotain saisi vielä valmiiksi tänä vuonna, niin hyvä olisi. Sain joululahjaksi kirkasvalolampun, joten nyt ainakin näkee harrastaa.

Hattu(kanta)pääsukat

 Hat-heel Sock by Kathleen Sperling from Knitty, Fall 2009

Schoppel-Wolle Crazy Zauberball, Kleiner Fuchs, 75% villaa, 25% polyamidia, 100 g

sukkapuikot 3 mm

Kun selailin syksyn Knittyä sen ilmestyttyä, yhdistin heti KIP-päivänä Lankaideasta ostamani Hullun taikapallon tähän uudenlaiseen sukkakonstruktioon. Sukka aloitetaan kantapäästä ja ensin neulotaan tuollainen kiila kantapään ympärille, sitten poimitaan silmukat kiilan reunoista ja neulotaan riittävä määrä. Tässä tapauksessa niin kauan kuin lankaa riittää tuotti polvisukat, kuten tarkkaavainen ehkä kuvasta huomaa. Varteen lisäsin parikymmentä silmukkaa tehdäkseni tilaa ponteville pohkeilleni. Varren päätteksi neuloin vajaat 20 krs 1o kiertäen, 1n. Kivat niistä tuli. Tykkään kovasti.

 

Tässä kantapäät vielä tarkemmin. Ne kiiltävät hassusti. Värit ovat kuvassa kirkkaammat kuin oikeasti. En edes yrittänyt kohdistaa värejä. Hauska kokemus, mutta tuskin teen toiste, vannomatta paras kuitenkin. Silmukoiden poimiminen kantakiilan reunuksista oli kaikkein ikävin kohta. Pääteltäviä lankoja tuli myös aika paljon normisukkaan verrattuna. Joistakin blogeista olen lukenut, että sukka ei ole istunut jalkaan parhaalla mahdollisella tavalla. Minusta nuo istuvat hyvin. Johtuneeko sitten siitä, että innoissani jätin epähuomiossa välistä kolme kerrosta, jotka piti neuloa viimeisten kantapohjalisäysten jälkeen ennen kiilan kaventamisen aloittamista.

Kelttiläinen suurtyö

  Celtic Icon by Fiona Ellis from Inspired Cable Knits

Rowan 4 ply soft, 100% Merino Wool, väri: tandoori, 450 g

KnitPicks Harmony 3,75 mm

Tätä olen tehnyt melkein koko syksyn. Ohjeeseen ihastuin jo vuosia sitten. Inspired Cable Knits taitaa olla ensimmäinen kirja, jonka olen tilannut netistä. Tämä oli mukava projekti. Riittävästi vaikeusastetta.


Ennen projektin aloittamista mietin tämän tekemistä ylhäältä alas yhtenä kappaleena, mutta en kuitenkaan viitsinyt alkaa sen kummemmin säätämään, joten tein ihan ohjeen mukaan. Neule rakentuu normaalien etu- ja takakappaleiden lisäksi sivukappaleista (ks. kuva vas. alareunassa). Ne ovat pelkkää sileää neuletta eivätkä sinänsä mikään ongelma, lisää neulomista vain, ja lisää yhdistettäviä kappaleita.

Kaikki palmikot tein palmikkopuikon kanssa, paitsi ne jotka tein silloin kun olin työreissulla Lahdessa. Palmikkopuikko unohtui kotiin, joten käytin apuvälineenä hammastikkua. Kokeilin tehdä ilman apupuikkoa, mutta ei siitä mitään tullut. Tein sitten niin kuin olin tottunut tekemään.

En ole koskaan aikaisemmin laittanut vetoketjua neuleeseen. Se onnistui yllättävän helposti, vaikka ompelinkin toisen reunan kahdesti. Käsin tietysti. Saumatkin onnistuivat oikein hyvin. Ilahduttaa mieltä, että on ainakin jossain asiassa kehittynyt vuosien varrella.

Huppu taitaa olla aika turha, mutta kun lankaa kerran oli, niin tein senkin.

Langasta voisi tulla vaikka suosikkilankani. Se on pehmeää, mutta silti napakantuntuista. Ko. väri on Rowanin koe-erää, joka ei koskaan ole päässyt varsinaiseen tuotantoon asti. Janettelta ostin sitä vajaa vuosi sitten.

Jos tästä projektista jotain huonoa pitää sanoa, niin tuo ohje ei ollut paras mahdollinen. Ilmeisesti olen niin tottunut amerikkalaisten perusteellisiin ohjeisiin, että kanadalainen hieman vähemmän perusteellinen ohje tuntui jotenkin sekavalta ja puutteelliselta. Lopputulokseen kokonaisuutena olen kuitenkin erittäin tyytyväinen.

Joululahjoista en ole vielä päättänyt teenko niitä itse vai en. Epäilen että en tee. Taidan keskittyä neulomaan itselleni kaikkea kivaa niistä kaikista upeista langoista, joita viime aikoina olen varastoihini hankkinut. Nyt täytyy muistaa olla oikein kilttinä, jos vaikka joulupukki sen noteeraisi ja jotenkin aikanaan palkitsisi.