These socks are made for walking

Totuin viime talvena käyttämään itse tehtyjä sukkia päivittäin. Niitä on jo kertynyt aika paljon sukkalaatikkoon, mutta näitähän tarvitaan joka päivä. Sukat valmistuivat jo pari viikkoa sitten neuleretriitissä.

Mustat sukat Ann Buddin ohjeen mukaan (Interweave Knits, Summer 2007)
Regia 4-fach Haltbar Cotton (41% villa, 34% puuvilla, 25% polyamidi), 100 g
Sukkapuikot 2,5 mm

Ihan perussukat tiimalasikantapäällä. Varressa lisäsin joka 8. kerros yhden silmukan ensimmäisen silmukan jalkeen ja ennen viimeistä silmukkaa yhteensä kahdeksan kertaa eli lopuksi varressa oli 80 silmukkaa. Lisäykset aloitin, kun olin neulonut kantapään pohjasta mitattuna 12 cm. Sukan suuhun tein kierrettyä 1 o In joustinta pari senttiä. Silmukat päättelin ompelemalla. Langan käytin niin tarkkaan, että ensimmäisen sukan lanka loppui kesken päättelyn. Onneksi toisessa kerässä oli jokunen kymmenen senttiä enemmän lankaa, että sain sukan pääteltyä. Suosittelen lämpimästi tätä sukkalankaa. Erittäin miellyttävää neulottavaa. Toivottavasti kestää myös käyttöä.

Pimeän vuodenajan virallisen alkamisen piristämiseksi uudistin hieman blogin ulkonäköä, kun löytyi noista valmiista vaihtoehdoista sellainen, joka miellytti silmää. Nyt on sitten taas se aika, kun aamulla mennään hämärässä töihin ja illalla palataan hämärässä kotiin, parin viikon päästä on pimeää aamuin illoin. Surkuhupaisaa, että tätä pimeää vuodenaikaa kutsutaan normaaliajaksi. Ilmeisesti valo on jotain poikkeuksellista meille pohjoisen ihmisille.

Paljon tehtyä - vähän näytettävää

Kun kesäloma loppui ja arkinen aherrus jatkui taas, tuntui ettei aika kulu millään ja että seuraavaan kesään on ikuisuus jne. Aika, tuo vanha vekkuli, yllätti taas alkamalla kulkea ihan omaa vauhtiaan. Jouluunkaan ei ole enää kolmea kuukautta ja sitten päivä alkaa pidentyä jne. Ei, en ole hurahtanut ylettömään optimismiin. Tämä on lähinnä selviytymistaistelua synkkiä syysiltoja vastaan.

Minulla ei ole mitään valmista näytettäväksi. Valmista on kyllä, mutta en viitsi vielä näyttää. Olen neulonut kaikenlaista pientä ystäväni vauvalle, joka syntyy marraskuussa. Koko setti ei ole vielä valmis, enkä muutoinkaan aio kertoa noista neuleista ennen kuin olen toimittanut ne perille.

Whisper Cardigania olen neulonut jo pari kuukautta. Taidan olla nyt siinä vaiheessa, jossa alkuperäisen ohjeen mukaan pitäisi alkaa päätellä silmukoita. Haluan kuitenkin neuleen peittävän koko selän, joten taitaa olla vielä ainakin kymmenen senttiä neulottavaa jäljellä. Tästä enemmän sitten kun projekti on valmis.

Tämän tylsän jorinan piristeeksi laitan viime viikonloppuna nappaamani valokuvan asioista, joita ei saa tehdä zürichlaisessa raitiovaunussa.

Lyhyesti: Persaukiset musikantit älkööt vaivautuko lukemaan lehteä itse sahaamallaan penkillä löhöten. Niin, sveitsiläisillähän on ne kätevät linkkuveitset, joilla varmasti saa aikaan kaikenlaista pientä ilkivaltaa esim. raitiovaunussa...

Yksinkertainen kesäpusero

Yksinkertainen kesäpusero

Novita Tennessee, 100 % puuvilla, 350 g

Puikot 4 mm ja 3,5 mm

Tämä pusero valmistui jo kuukausi sitten. Se oli mitä parhain projekti upeina heinäkuun hellepäivinä, jotka ovat enää vain kaukainen muisto. Pusero on neulottu pari vuotta sitten neulomani hameen jämälangoista. Heti hameen valmistuttua neuloin sille pariksi yläosan, josta tuli niin kammottava etten koskaan esitellyt sitä missään. Pari talvea sitä tuossa sohvan kulmalla katselin ja sitten lopulta purin. Langoista neuloin sitten ihan tällaisen peruspuseron ylhäältä alas. Silmukkamäärät otin Custom Knits -kirjan Skinny Empirestä, pääntien muotoilin oman makuni mukaiseksi, hihansuihin ja pääntiehen neuloin i-cordit ja helman käänsin kaksinkerroin. Tosi helppoa ja yksinkertaista. Käytössäkin olen tämän jo hyväksi havainnut. Onhan se vähän tylsän näköinen, mutta voihan siihen virkata vaikka kukkia piristeeksi, jos siltä tuntuu.

Kesä taisi sitten olla ja mennä. Onneksi oli kerrankin lämmintä. Ilmat viilenivät hieman liian aikaisin. Jotkut sanovat että on hienoa, että Suomessa on neljä vuodenaikaa. Onhan se toisaalta ihan hienoa, mutta joku tasapuolisuus siinäkin pitäisi olla kauanko eri vuodenajat kestävät. Ns. kunnon talvi kesti ainakin kolme kuukautta, ns. kunnon kesä kuukauden, miten jaetaan loput 8 kuukautta? En varsinaisesti inhoa mitään vuodenaikaa. Inhoan palelemista ja pimeyttä. Jos nyt jo puen talvivaatteet päälleni etten palelisi, niin mitä sitten puen päälleni talvipakkasilla?

Viileä lämpimällä, lämmin viileällä

Isokauluksinen pusero patenttineuletta

Linea Pura Handknitting no.3, Model 16

Austermann Kokon, 100% silkki, 490 g

KnitPicks Harmony 5,5 mm

Tästä tuli melkein ikuisuusprojekti. Aloitin neuleen jo toukokuussa, mutta tekaisin sitten välillä Bambuhelmitopin. Sitten oli lomamatka ja upeat helleilmat ja vaikka mitä. Helteilläkin jaksoin tätä kuitenkin neuloa ja sainkin kappaleet neulottua jo useampi viikko sitten. Kokoonpanon kanssa tökkikin sitten enemmän. Neule oli pari viikkoa vain toisen hihan kiinnittämistä vajaa valmis. Toissailtana sitten otin itseäni niskasta kiinni ja ompelin hihan paikoilleen. Eipä tälle toisaalta olisi ollut kovasti käyttöäkään, vaikka silkin sanotaan olevan kuumalla viileä materiaali. Sen verran paksu tuo neule on ettei se olisi juurikaan viilentänyt noilla ihanilla helteillä.

Neule on pääosin patenttineuletta, mutta kaulus on ainaoikein-neuletta. Juuri kauluksen takia ihastuin tähän malliin. Kaulusta varten lisättiin silmukoita sekä etu- että takakappaleeseen. Takaa kaulus on mielestäni onnistuneempi kuin edestä. Toivottavasti kaulus asettuu ajan kanssa.

Ihan sataprosenttisesti en ole tähän puseroon tyytyväinen. Se on pikkuisen väljä ja saa minut näyttämään vielä leveämmältä kuin oikeasti olen. Toivottavasti menee pesussa hieman kokoon leveyssuunnassa. En pingottanut kappaleita laisinkaan, kun olivat jo muutenkin tarpeeksi leveitä.

Silkkilanka on aika epämiellyttävää neulottavaa, ainakin tämä lanka. Lanka oli epätasaista ja möykkyistä ja harvasäikeistä. Tarkkana sai olla ettei tullut "harhasilmukoita". Kokonaisuutena pitäisin tätä sellaisena seiskapuolen projektina. Ei ihan huono, mutta ei mitenkään täydellinenkään. Toivottavasti tulee kuitenkin käyttöön syksymmällä eli joskus lokakuussa.

Olen kesäihminen ja olen todella nauttinut viime viikkojen helteistä. Saisivat jatkua vielä pitkää, ainakin syyskuun loppuun asti. Helle ei ole ainakaan meidän vadelmapensaitamme haitannut, kuten kuvista näkyy marjasato on runsas ja raakileitakin on vielä vaikka kuinka.

Bambuhelmitoppi

Osallistuin toukokuussa blogiarvontaan ja voitin palkinnon. Tilasin jokusen kerän lisää lankaa Tinttamarellista ja aloin neuloa jo aikaisemmin Modasta 2/2010 bongaamastani mallista toppia.

Naisen toppi (nro 29) Modasta 2/2010

Sublime Bamboo & Pearls dk, 70% bambuviskoosia ja 30 % helmiviskoosia, n. 330 g

Knitpicks Harmony 3,5 ja 4 mm

Nättihän siitä tuli, vaikka itse sanonkin. Valkoista on aina vaikea kuvata. Tässä tapauksessa toppi on vielä hieman kostea pesun jäljiltä, joten pihapihlajamme sai toimia vaatepuuna sijastani. Ihan perustoppi, sileää neuletta, juju on kauluksessa. Kaulus olisi saanut olla vieläkin laskeutuvampi, mutta asettuu toivottavasti käytössä.

Lanka on todella pehmeää ja neulottaessa siitä irtosi jonkin verran nukkaa, mutta ei häiritsevästi. Neulepinnasta tuli tasaista, vaikka neuloinkin tasona. Silmukoiden kanssa sai olla tarkkana, sillä lanka on tosi ohut- ja monisäikeistä. Muuten helposti neulottavaa. Harvinaista sinänsä, että pääsin vyötteen mukaiseen neuletiheyteen vyötteessä mainituilla puikoilla, ja kerroksetkin täsmäsivät.

Neule tulee käyttöön heti huomenna, jos vain kuivuu siihen mennessä. Siihen pukeutuneena kelpaa juhannusta viettää ja jalkapalloa seurata. Siirryn vähitellen juhannuksen viettoon ja toivotan kaikille lukijoilleni rauhallista keskikesän juhlaa!

Pitsikaarrokevillatakki

Pitsikaarrokevillatakki

Seamless Yoke Cardigan Ann Buddin The knitter's handy book of sweater pattern -kirjasta

Pitsikuvio Deborah Newtonin Tissue Cardiganista, IK Spring 2010

Manos del Uruguay Silk Blend, 70% merinovillaa, 30% silkkiä, 350 g

Puikot 5 mm

Puunapit Karnaluksista

Inspiraatio tähän neuletakkiin tuli kevään IK:ssa olleesta Deborah Newtonin Tissue Cardiganista. Kyseinen malli on kuitenkin niin monimutkaisesti toteutettu, että enhän minä sillä tavalla ala kupertamaan. Kaivoin esille luottoneulekirjani ja otin sieltä ohjeistuksen, tai lähinnä silmukkamäärät ja kaarrokkeen kavennusten kohdat. Muuten neule on ihan suora, mitään vyötärömuotoiluja en nähnyt tarpeellisiksi. Pitsikuvion nappasin tuosta innoituksen lähteestä.

Olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Lankakin riitti loistavasti, vaikka teinkin takista viitisen senttiä pidemmän kuin normaalisti teen. Lankaa jäi vielä pipoon. Lanka on todella upea lanka. Pehmeää, helposti neulottavaa ja neulepinta on todella kaunis. Minun käsialalleni lanka on ehkä hieman liiankin pehmeää, pikkuisen tuli nyppyjä neulottaessa, mutta eivät ne ainakaan kauempaa erotu.

Arpaonnea

Puikoissa -blogi vietti 5-vuotissynttäreitään parisen viikkoa sitten. Juhlan kunniaksi Jenni järjesti arpajaiset. Osallistuin arvontaan ja voitin!

Jenni oli koonnut palkinnon valkoinen -teemalla: kolme kerää Sublimen Bamboo & Pearl DK:ta, valkoista suklaata (Kalev) ja White Choco -mustikoita (Panda). Aivan ihana paketti! Lanka on niin pehmeää kuin vain olla voi. Tilasin sitä jo muutaman kerän lisää Tinttamarellista, että saan itselleni topin no. 29 Modasta 2/2010. Kiitokset vielä kerran todella mieleisestä arpajaispalkinnosta, Jenni!