lauantai 31. heinäkuuta 2010

Viileä lämpimällä, lämmin viileällä


Isokauluksinen pusero patenttineuletta
Linea Pura Handknitting no.3, Model 16
Austermann Kokon, 100% silkki, 490 g
KnitPicks Harmony 5,5 mm

Tästä tuli melkein ikuisuusprojekti. Aloitin neuleen jo toukokuussa, mutta tekaisin sitten välillä Bambuhelmitopin. Sitten oli lomamatka ja upeat helleilmat ja vaikka mitä. Helteilläkin jaksoin tätä kuitenkin neuloa ja sainkin kappaleet neulottua jo useampi viikko sitten. Kokoonpanon kanssa tökkikin sitten enemmän. Neule oli pari viikkoa vain toisen hihan kiinnittämistä vajaa valmis. Toissailtana sitten otin itseäni niskasta kiinni ja ompelin hihan paikoilleen. Eipä tälle toisaalta olisi ollut kovasti käyttöäkään, vaikka silkin sanotaan olevan kuumalla viileä materiaali. Sen verran paksu tuo neule on ettei se olisi juurikaan viilentänyt noilla ihanilla helteillä.

Neule on pääosin patenttineuletta, mutta kaulus on ainaoikein-neuletta. Juuri kauluksen takia ihastuin tähän malliin. Kaulusta varten lisättiin silmukoita sekä etu- että takakappaleeseen. Takaa kaulus on mielestäni onnistuneempi kuin edestä. Toivottavasti kaulus asettuu ajan kanssa.

Ihan sataprosenttisesti en ole tähän puseroon tyytyväinen. Se on pikkuisen väljä ja saa minut näyttämään vielä leveämmältä kuin oikeasti olen. Toivottavasti menee pesussa hieman kokoon leveyssuunnassa. En pingottanut kappaleita laisinkaan, kun olivat jo muutenkin tarpeeksi leveitä.

Silkkilanka on aika epämiellyttävää neulottavaa, ainakin tämä lanka. Lanka oli epätasaista ja möykkyistä ja harvasäikeistä. Tarkkana sai olla ettei tullut "harhasilmukoita". Kokonaisuutena pitäisin tätä sellaisena seiskapuolen projektina. Ei ihan huono, mutta ei mitenkään täydellinenkään. Toivottavasti tulee kuitenkin käyttöön syksymmällä eli joskus lokakuussa.

Olen kesäihminen ja olen todella nauttinut viime viikkojen helteistä. Saisivat jatkua vielä pitkää, ainakin syyskuun loppuun asti. Helle ei ole ainakaan meidän vadelmapensaitamme haitannut, kuten kuvista näkyy marjasato on runsas ja raakileitakin on vielä vaikka kuinka.

torstai 24. kesäkuuta 2010

Bambuhelmitoppi

Osallistuin toukokuussa blogiarvontaan ja voitin palkinnon. Tilasin jokusen kerän lisää lankaa Tinttamarellista ja aloin neuloa jo aikaisemmin Modasta 2/2010 bongaamastani mallista toppia.
Naisen toppi (nro 29) Modasta 2/2010
Sublime Bamboo & Pearls dk, 70% bambuviskoosia ja 30 % helmiviskoosia, n. 330 g
Knitpicks Harmony 3,5 ja 4 mm

Nättihän siitä tuli, vaikka itse sanonkin. Valkoista on aina vaikea kuvata. Tässä tapauksessa toppi on vielä hieman kostea pesun jäljiltä, joten pihapihlajamme sai toimia vaatepuuna sijastani. Ihan perustoppi, sileää neuletta, juju on kauluksessa. Kaulus olisi saanut olla vieläkin laskeutuvampi, mutta asettuu toivottavasti käytössä.
Lanka on todella pehmeää ja neulottaessa siitä irtosi jonkin verran nukkaa, mutta ei häiritsevästi. Neulepinnasta tuli tasaista, vaikka neuloinkin tasona. Silmukoiden kanssa sai olla tarkkana, sillä lanka on tosi ohut- ja monisäikeistä. Muuten helposti neulottavaa. Harvinaista sinänsä, että pääsin vyötteen mukaiseen neuletiheyteen vyötteessä mainituilla puikoilla, ja kerroksetkin täsmäsivät.
Neule tulee käyttöön heti huomenna, jos vain kuivuu siihen mennessä. Siihen pukeutuneena kelpaa juhannusta viettää ja jalkapalloa seurata. Siirryn vähitellen juhannuksen viettoon ja toivotan kaikille lukijoilleni rauhallista keskikesän juhlaa!

sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Pitsikaarrokevillatakki

Pitsikaarrokevillatakki
Seamless Yoke Cardigan Ann Buddin The knitter's handy book of sweater pattern -kirjasta
Pitsikuvio Deborah Newtonin Tissue Cardiganista, IK Spring 2010
Manos del Uruguay Silk Blend, 70% merinovillaa, 30% silkkiä, 350 g
Puikot 5 mm
Puunapit Karnaluksista

Inspiraatio tähän neuletakkiin tuli kevään IK:ssa olleesta Deborah Newtonin Tissue Cardiganista. Kyseinen malli on kuitenkin niin monimutkaisesti toteutettu, että enhän minä sillä tavalla ala kupertamaan. Kaivoin esille luottoneulekirjani ja otin sieltä ohjeistuksen, tai lähinnä silmukkamäärät ja kaarrokkeen kavennusten kohdat. Muuten neule on ihan suora, mitään vyötärömuotoiluja en nähnyt tarpeellisiksi. Pitsikuvion nappasin tuosta innoituksen lähteestä.
Olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Lankakin riitti loistavasti, vaikka teinkin takista viitisen senttiä pidemmän kuin normaalisti teen. Lankaa jäi vielä pipoon. Lanka on todella upea lanka. Pehmeää, helposti neulottavaa ja neulepinta on todella kaunis. Minun käsialalleni lanka on ehkä hieman liiankin pehmeää, pikkuisen tuli nyppyjä neulottaessa, mutta eivät ne ainakaan kauempaa erotu.

torstai 27. toukokuuta 2010

Arpaonnea

Puikoissa -blogi vietti 5-vuotissynttäreitään parisen viikkoa sitten. Juhlan kunniaksi Jenni järjesti arpajaiset. Osallistuin arvontaan ja voitin!


Jenni oli koonnut palkinnon valkoinen -teemalla: kolme kerää Sublimen Bamboo & Pearl DK:ta, valkoista suklaata (Kalev) ja White Choco -mustikoita (Panda). Aivan ihana paketti! Lanka on niin pehmeää kuin vain olla voi. Tilasin sitä jo muutaman kerän lisää Tinttamarellista, että saan itselleni topin no. 29 Modasta 2/2010. Kiitokset vielä kerran todella mieleisestä arpajaispalkinnosta, Jenni!

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Raidallinen


Raidallinen t-paita (Skinny Empire by Wendy Bernard; Custom Knits)
Novita Tennessee, 100 % merseroitu puuvilla, eri värejä yhteensä 340 g
Pyöröpuikot Knitpicks Harmony 4 mm

Keräsin kaapista Tennesseen jämiä eri projekteista, tai tuon pinkin langan ostin aikoinaan, kun halvalla sain, mutta raitapaitaan sitä neuloin viime vuonna. Halusin t-paidan raglanhihoilla ja pyöreällä pääntiellä. Custom Knitsistä löytyi sitten ohjeistus ja aloin neuloa, ylhäältä alas. Raitojen järjestystä en ihan loppuun asti miettinyt, tuossa olisi pitänyt olla vielä yksi keltainen raita ennen helmapinkkiä, mutta lankaa ei ollut tarpeeksi, joten tein sitten pinkillä. Tuohon asti se riitti. Pikkuisen muokkasin ohjetta, tein levennykset ja kavennukset omien mittojen mukaan ja hihansuihin, helmaan ja pääntielle neuloin kierrettyä 1o 1n -joustinta. Aika monta puseroa olen Tennesseestä tehnyt, joten silmukkamäärät ja kavennukset olisin varmaan muistanut ilman ohjettakin, mutta laiskana otin valmiin ohjeen, kun kaikki silmukat ja kerrokset täsmäsivät aikaisemmin neulottuihin.

Jos joku nyt haluaisi neuloa samanlaisen puseron saman värisistä langoista, niin eipä taida ihan helposti onnistua. Mikään noista väreistä ei ole enää Novitan värikartassa. Nykyisin Tennesseen värikartta on huomattavasi hailakampi kuin takavuosina. Olen paljon neulonut Tennesseestä, mutta tuskinpa enää sitten, kun kaikki varastot (jokunen jämäkerä) on kulutettu. Joudun etsimään jonkun toisen puuvillalangan, jonka värit ovat enemmän mieleeni.

sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Vinksahtanut villapaita

Slanting Gretel (Tee) by Petra Manis, Interweave Knits Fall 2009
BC Garn Lucca Fino, 100 % supersoft merinould, 300 g
KnitPicks Options, 3,5 mm/80 cm


Tämä projekti oli työn alla pitkään, pari kuukautta. Paljon vietimme aikaa yhdessä, ihan Thaimaassa asti pistäydyimme. Puseron keskikohta, kapean palmikon alusta kainaloihin asti, on made in Thailand. Sukkaprojekti tuli sitten väliin, kun en viitsinyt siellä kaukana laskeskella silmukoita yläosaa varten.

Aika paljon jouduin laskeskelemaan muutenkin. Alkuperäisessä ohjeessa lanka oli jonkin verran paksumpaa. Sen verran muutin ohjetta, että tein tuosta alaosasta puseromaisemman. Alkuperäisen ohjeen mukaan tehtynä tuosta olisi tullut aikamoinen babydoll -neule. Toivottavasti kuvista saa edes vähän selvää. Koko viikonloppu on ollut niin harmaa, että tuskin ulkonakaan sen parempia kuvia olisi saanut otettua.

Alkuperäisestä poiketen tein pitkät hihat. Hihat ovat ihan suorat ilman mitään kavennuksia kainaloista ranteeseen neulotut, puolisen metriä/hiha. Pääntiessä, helmassa ja hihansuissa on muutama kerros helmineuletta. Palmikkokuvion lisäksi ei muita koristuksia ole. Lanka ei ole ihan tasaväristä, sävyt vaihtelevat hienoisesti muutaman hyvin lähekkäisen violetin sävyissä. Neulepinta on kaunista ja todella pehmeää. Viime viikolla käytin tätä parina päivänä ja muutamia nyppyjä tuli kainaloihin, mutta ne oli helppo poistaa. Josko pinta käytössä "rauhoittuisi".

Kesäaika alkoi. Sen kunniaksi kaivoin puuvillalankoja varastosta. Kesästä ja värikästä on siis luvassa seuraavaksi.

sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Hiilijalanjälkisukat

 
 Hiilijalanjälkisukat Ann Buddin ohjeella IK Summer 2007
OnLine Supersocke 100 Candy Color (75 % villa, 25% polyamidi), 100 g
Sukkapuikot KnitPicks ja Pony 2,75 mm

Annoin näille sukille nimeksi hiilijalanjälkisukat, sillä niillä on melkoinen hiilijalanjälki. Niitä on näet lennätetty ensin lankana Thaimaahan ja sitten puolivalmisteena takaisin kotomaan kamaralle. Olimme helmikuun alkupuolen miekkosen kanssa lämmittelemässä Phuketissa Kata Beachilla. Onneksi otin neulottavaa mukaan, ettei aika käynyt pitkäksi.

Sukat ovat ihan perus-varpaista-ylös-sukat, tiimalasikantapää. Varressa tein vähän lisäyksiä, että mahtuvat pontevien pohkeitteni ympärille. Jalkaosassa on 60 silmukkaa. Kantapään jälkeen neuloin 60 silmukalla viitisentoista senttiä (pohjasta mitattuna) ja sitten lisäsin yhden silmukan kerroksen ensimmäisen silmukan jälkeen ja ennen kerroksen viimeistä silmukkaa, ensin 5 kertaa joka 6. kerros ja sitten 5 kertaa joka 8. kerros. Loppujen lopuksi silmukoita oli siis 80. Sukan suuhun tein picot-reunan, että sain kaiken langan käytettyä, mutta kuitenkin identtiset sukat.
 
Kuvasta tarkkasilmäinen saattaa huomata lisäykset. Tein sukista ihan identtiset. Neuloin ensin ensimmäistä sukkaa kunnes vaaka alkoi näyttää, että kerän puoliväli lähestyy. Muutama gramma ennen puoliväliä aloin etsiä kerästä sitä kohtaa, josta sukan aloitin. Kerin lankaa siihen asti ja katkaisin sen sopivasta kohdasta. Toista sukkaa neuloin samaan kohtaan kuin ensimmäistäkin ja pähkäilin sitten paljonko lankaa vielä on jäljellä. Neuloin vuoron perään molempia sukkia ja kun ensimmäisen sukan lanka alkoi loppua tein reikäkerroksen picot-reunaa varten. Reikäkerroksen jälkeen liitin jäljellä olevan langan toisen pään ensimmäiseen sukkaan sisäpuolen reunan neulomista varten. Neuloin sitten sukkia vuorotellen, kunnes lankaa alkoi olla jäljellä sen verran, että sukat saa pääteltyä ja käänteen ommeltua. Katkaisin langan puolivälistä ja tein viimeistelyn. Lankaa jäi kaksi parinkymmensenttistä pätkää. Tarkalle meni, mutta eipä jäänyt jämiä. En tiedä olenko erilainen neuloja, mutta olen aina todella tyytyväinen, jos saan kaiken langan käytettyä. Pidän tuollaisista pohjepituisista sukista. Ne lämmittävät paremmin kuin nilkkasukat ja varret saa halutessa ryntättyä mukavasti ja nilkat ovat silti peitossa.