Hyvää yötä ja kauniita unia

Tämä sukkapari on kulkenut mukanani junassa ja neuletapaamisissa jo viime vuoden puolella. Kuluneella viikolla sain parin valmiiksi.

Kauniiden unien sukat
Arjango - Askel II, terapeuttinen angoralanka (50% angora, 40% karitsanvilla ja 10% polyamidi), 47 g
Prym Bamboo -sukkapuikot, 3 mm

Tavalliset perussukat, varsi vain on lyhyehkö. Varressa on siksak -kuviota (Zigzag Chevron Stripes I) , jonka valitsin sillä perusteella, että yksi kuviokerta oli 14 silmukkaa. Kaikenkaikkiaan sukassa on 56 silmukkaa/kerros. Olen tehnyt tästä langasta yhdet unisukat aikaisemminkin. Tavoistani poiketen neuloin nämä sukat ylhäältä alaspäin. Tietysti lankaa jäi: 3 grammaa. Taidan käyttää tuon pätkän aikaisemmin tehtyjen jatkoksi. En erityisemmin pidä turhista langanlopuista nurkissa pyörimässä. Etenkään näin kivantuntuisesta langasta. Siinä on vahva villan tuntu, mutta silti pehmeä ja mukava paljaaseenkin jalkaan.

Ilu laittoi liikkeelle meemin lempilangoista. Se sai minutkin miettimään omia suosikkejani. Tässä ne ovat epämääräisessä järjestyksessä:

• Online Supersocke eri versioina. Mainio sukkalanka, josta on kiva neuloa ja valmiit sukat kestävät käyttöä ja pesua.
• Rowan Yorkshire Tweed. Harmi ettei tätä enää valmisteta. Kokemusta sekä ohuesta että paksusta versiosta. Valmis neule pehmenee pesussa ja on entistä mukavampi käyttää.
• Knitpicks Elegance. Alpakan ja silkin sekoite. Lähes ylellinen.
• Novitan puuvillat, Tennessee ja Kotiväki. Laadukkaimmat Novitat mielestäni.
• Sandnes Smart. Perusvillalanka kaikkeen käyttöön.

Yllättävän vaikeaa suosikkien nimeäminen on. Aika harvoin tulee tehtyä monta työtä samasta langasta. Tykkään kokeilla uusia lankoja, mutta Knitpicksin lankaa lukuunottamatta noita olen käyttänyt useamman kerran.

Uusioneulontaa

Minulle varsin ominainen toimintatapa on tehdä ensin ja katsoa sitten mitä tuli tehtyä. Jos lopputulos miellyttää, niin hyvä. Ei edellytä lisätoimenpiteitä. Aina lopputulos ei miellytä. Silloin korjataan.

Palmikkopipo
Scholler + Stahl Wonderwool, 51% villaa, 49% polyakryylia, 93 g
Puikot, Novita 8 mm, 80 cm

Tämän pipon neuloin ensimmäisen kerran jo vuosi sitten. Käytössä pipo osoittautui aika kittanaksi. Tuulen puhaltaessa pipoa piti jatkuvasti kiskoa korville eikä se silti lämmittänyt. Lisäksi olin neulonut pipon sukkapuikoilla ja puikkojen vaihtumiskohdissa oli rumat "ladderit". Uusimmassa Yhteishyvässä oli neuleohje palmikkopipolle Mambo-langasta. Siitä nappasin idean vanhan pipoa peruskorjaukseen. Lankaakin oli vielä jäljellä, joten tuumasta toimeen. Aloitin käyttämättömällä langalla ja sen loputtua purin vanhaa sitä mukaa kun neuloin. Pieni pätkä lankaa jäi. Sen verran vähän kuitenkin, että sen paikka on nyt koristelankapussissa lankalaatikon sijaan. Langasta vielä sen verran, että siitä tulee tosi pehmeää fleecentuntuista neuletta, joka ei varmasti kutita. Koostumuksesta puolet on kuitenkin villaa, joten lämpöä riittää.

Baskeri
Lis Yarn Men's Heart RX, 100% villaa, -18 g
Puikot, Novita 8 mm, 80 cm

Tämän tikuttelin ensimmäisen kerran viime lokakuussa. Neuloin päähineen junassa edestakaisen Oulun matkan aikana. Mittanauha ei tietenkään tullut mukaan enkä muutenkaan oikein saanut käsitystä siitä minkä kokoinen neuleesta oli tulossa. Lisäsin ihan liikaa silmukoita ja pääliosasta tuli aivan liian suuri. Lisäksi olin lukenut ohjeen huolimattomasti. Unohdin täysin neuloa suoraa baskerin alaosassa. Nyt päähine on korjattu ja vaikuttaa paljon käyttökelpoisemmalta. Huono puoli on se, että lankaa on nyt enemmän käytettäväksi. Laatikossa on vielä yksi kerä jäljellä. Onko kellään mitään ideaa mitä voisi tehdä sadasta grammasta paksuhkoa villalankaa, josta on jo aikaisemmin tehty huivi ja hattu?

Kieroutunut kelluntatakki

Hyvää uutta vuotta ja loppiaista kaikille lukijoilleni! Joulu oli ja meni. Kilttinä olin ollut. Sain paljon lahjoja, mutta en mitään neulomiseen liittyvää.

Viime vuoden viimeisen työn sain valmiiksi eilen. Aloitin sen 1. joulukuuta, joten se kuuluu ehdottomasti viime vuoden töiden joukkoon.

Kieroutunut kelluntatakki, Twisted Float Shrug by Annie Modesitt, Vogue Knitting Fall 2005
Honkarinteen villa, 100% villaa, 300 g
Sandnes Smart, 100% villaa, 110 g
Esiton Lenkkimohair, 70% mohairvilla, 20% villa, 10% polyamidi, 100 g
Addin pyöröpuikot, 5 mm

Tämä malli on ollut työlistallani pitkään. Siitä asti kun tuo VK:n numero osui käsiini. Taisi olla aikoinaan ensimmäinen VK:ni. Mitähän tuosta nyt sanoisi. Näyttää lehtikuvissa paremmalta kuin luonnossa. Ohje oli minusta aika ylimalkainen, ei ihan loppuun asti mietitty.

Lukuisista yrityksistä huolimatta en saanut float stitchiä onnistumaan kuten alkuperäisessä kuvassa. Vedin langan ilmeisesti liian tiukalle silmukoiden välissä. Tein sitten omalla tavallani.

Ohjetta jouduin pikkasen muuttamaan, koska Honkarinteeläinen oli vähissä. Helmasta jouduin purkamaan muutaman kerroksen (lopussa yli 600 s/krs) ja neulomaan reunuksen uudestaan saadakseni langan riittämään hihoihin. Hihat jäivät silti hieman vajaiksi ja jatkoin niitä sitten lenkkimohairilla. Tein hihat ylipitkiksi, että saan ne kauniisti käännettyä. Sopivat mielestäni malliin hyvin tuollakin tavoin.

Vaikka näytänkin kuvassa vähän huolestuneelta (ulkona puhalsi tosi kylmä viima, kun yritin valokuvata parvekkeella itselaukaisijan avulla), uskon että tätä tulee käytettyä. Se oli äsken ylläni, kun olimme sirkuksessa ja tuntui oikein mukavalta ja etenkin lämpimältä.

Takaapäin otetussa kuvassa näkyy takin idea. Aloitetaan keskeltä selkää, lisätään tasaisesti silmukoita noin joka 2. kerros. Kun on neulottu selän leveyden verran tehdään hihanaukot ja sitten jatketaan niin kauan kuin takille halutaan kokoa. Lopuksi neulotaan hihat hihanaukoista poimituilla silmukoilla. Sopii hyvin saumoja karttaville, sillä takissa ei ole yhtään saumaa. Jostain lenkkimohairin tapaisesta, bouclé -tyyppisestä langasta voisi tulla aika hauska tällainen. Ehkäpä joskus velä kokeilen.

Mustasukkaisuutta

Näitä sukkia on neulottu hartaasti ja monessa paikassa: Puerto Ricossa Kanarialla, junassa välillä Lappeenranta-Tampere, neuletapaamisissa, junassa Tampere-Tikkurila-Tampere ja vähäsen kotonakin.

Ribbineulesukat, koko 39
ONline Linie 2 Supersocke Silk, musta, 100 g
(55% merinovillaa, 20% silkkiä, 25% polyamidia)
Bambusukkapuikot 2,5 mm

Perusmalli varpaista ylös 3o 1n ribbiä terän yläosassa ja varressa. Neulottu niin kauan kuin lankaa riittää. Sovelsin Ann Buddin ohjeistusta kesän IK:sta. Annin tavasta tehdä kantapää en erityisemmin pitänyt. Ullan ohje on parempi.

Sukan terässä on 64 simukkaa. Kantapään jälkeen neuloin ensin 8 krs ja lisäsin sitten joka 8. krs yhden silmukan vuoroin 1. puikon alkuun ja 4. puikon loppuun. Lopussa on 80 silmukkaa.


Kuvasta ei taida oikein saada selvää, mutta parempaakaan potrettia ei tähän aikaan vuodesta saa aikaan. Päivän pituus oli Tampereella tänään 5 tuntia 27 minuuttia. Ja se lyhenee vielä tästä viikon verran. Sitten lähdetäänkin kohti kesää. Jipii!

Olen myös vihdoin liittynyt Ravelryyn. Karostiina on minun nimimerkkini. Joku etunimikaima oli ehtinyt aikaisemmin. Olen elänyt siinä uskossa, että kanssani samannimisiä, siis sama etu- ja sukunimi, henkilöitä ei ole muita. Väärä luulo! Facebookissakin meitä on 3. Ja yksi täyskaimani kirjoitti tänä syksynä ylioppilaaksi naapurikaupungin lukiosta.

Glögiä* jo marraskuussa

Neuletakki

Garnstudion mallistosta, koko M/L
KnitPicks Ambrosia (80% baby alpaca, 20% cashmere), väri Mulled Wine (=*glögi), 480g
Pyöröpuikot Addi, 3,5 mm ja 4 mm
Napit Merlettosta Koskikeskuksesta

Tapani mukaan tein taas pikkuisen liian pienen. Villatakit tuppaavat aina irvistämään napit kiinni. Siksi vain kaksi ylintä nappia kiinni, ettei takki irvistelisi.

Ohje oli varsin onnistunut. Hihat tein vähän pidemmiksi. Ympärystä olisi saanut olla enemmän, mutta se ei ole ohjeen vika. Vakaa aikomus on aloittaa ympäryksen pienentäminen kropasta viimeistään joulun jälkeen (taas kerran!). Ohjeen suomennoksesta jouduin tarkastamaan pari kohtaa englanninkielisestä ohjeesta. Nappeja olisi voinut olla pari lisää tiheämmin.


Pienissä kuvissa yksityiskohtia. Kaulus neulottiin hauskasti rullautuvaksi. Ensin poimin silmukat ja sitten neuloin sileää nurjaa. Puolessa välissä lisäsin silmukan muutaman silmukan välein. Kaulus kääntyy nätisti sisäänpäin. Kiva ratkaisu.

Alan vähitellen päästä saumakammostani. Tein olkasaumat silmukoimalla. Siistiä tuli. Toisen hihan kiinnitin pariinkin kertaan ennen kuin olin tyytyväinen. Annan työlle arvosanan 8½.

Lanka on todella miellyttävää neuloa, pehmeää ja sen sellaista. Kashmirsekoitteen huono puoli on se, että lanka tuppaa nuhraantumaan. Yhden päivän käytön jälkeen sain jo nyppiä nukkapalleroita kainaloista. Ajan kanssa nyppyyntyminen tasaantuu. Ainakin ostovaatteissa näin on käynyt.

Messulangoista otin Supersocke Silkit työn alle. Perussukat varpaista ylöspäin valmistuvat vähitellen.

Määkin olin messuilla

Eilen iltapäivällä suuntasin minäkin kulkuni varsin monien käsityön ystävien tapaan Pirkkahalliin (tai siis Tampereen messu- ja urheilukeskukseen). Porukkaa oli kovasti ja jonkun verran tuttujakin. Tässä on minun saaliini:


Esitolta Lenkkimohairia, 327 sammaleenvihreä, 240 g (vasemmalla takana)
Honkarinteen tilan sateenkaarivärjättyä villalankaa, 100 g (vasemmalla edessä)
Piikkopirrasta punaista Anti-tickle Merino Blendiä, 600 g (keskellä)
Vihreästä Vyyhdestä On line -sukkalankoja, mustaa Supersocke Silkiä (55% merinovillaa, 20% silkkiä ja 25% polyamidia) 100 g (vasemmalla) ja ruskeaa Supersockea (75% villaa ja 25% polyamidia) 100 g (piilossa punaisten lankojen takana).
Pari hinnastoa nappasin mukaan vastaisen varalle.

Mitäs näistä sitten tulee? Lenkkimohair ja Honkarinteen lanka saavat kaverikseen viimevuotisilta messuilta hankittua vastaavaa Honkarinteen lankaa ja jotain sopivaa villalankaa. Tästä seurueesta on tarkoitus jossain vaiheessa muotoutua Twisted float shrug. Punaisesta langasta tulee pusero tai villatakki. Punaista lankaa on aina hyvä olla puserollinen varastossa. Ainakin silkkilangasta tulee sukat minulle. Ruskeasta langasta tehdyt sukat voisin antaa ehkä lahjaksikin. Nämä hankkeet saavat vielä kuitenkin odottaa jonkin aikaa. Vanhoja varastoja täytyy ensin neuloa pois.

Koska Vuodatus ei suostu avautumaan, en pysty tarkastamaan mitä ostin viime vuonna messuilta. Muistini mukaan ostoksista on jäljellä vielä Honkarinteen lankaa ja puolet Arjangon terapeuttisesta langasta. Muut ostokset olen neulonut.

Messuilta jäi taas haalea mielikuva. Mitään erityisen säväyttävää ei ollut tarjolla. Osa viime vuonna paikalla olleista yrityksistä oli jättänyt tänä vuonna tulematta. Joitakin uusia oli toki mukana. Messujen tungos oli välillä uskomaton. Tungosta tietysti lisää se, että osastot ovat sikin sokin. Minusta myyjät voisi jakaa vaikka niin, että toisessa hallissa myytäisiin vain valmiita tuotteita ja toisessa lankoja ja muita tarvikkeita. Nyt on kuljettava myös niiden ei-niin -kiinnostavien osastojen kautta.

Puupääpipa

Siitä on jo jokunen viikonloppu, kun kaivelin asustelaatikostani parisen vuotta sitten neulomani pipan ja lankalaatikostani sen langanjämät ja vähän muutakin.

Puupääpipa (Pekka Puupäälläkin oli kukka hatussaan, siitä nimi.)
SandnesGarn Kitten Mohair (30% mohair, 20% villa, 50% courtelle), n. 47 g
Du Store Alpakka Tynn Alpakka (100% alpakka), koristelut
Puikot 5 mm; 40 cm pyöröt ja sukkapuikot
Ohjeistus Elizabeth Zimmermannin "Knitting without tears"

Vanha pipa oli aika heppoinen talvivarusteeksi. Neuloin sen aikanaan yksinkertaisesta langasta ja neuloskin oli aika harvaa. Purkaa hurautin vanhan pipan ja neuloin siitä ja jämälangasta uuden pipon kaksinkertaisena. Uusi päähine on mitoiltaan vanhaa reilumpi, koska lanka loppui hieman kesken. (Eipä olisi tarvinnut kovinkaan montaa kerrosta aikaisemmin aloittaa kavennuksia, jotta lanka olisi riittänyt, mutta päädyin kuitenkin toiseen ratkaisuun.) Jatkoin alpakkalangalla pipan valmiiksi. Valmis työ näytti aika hassulta punaisen päälakensa kanssa ja kaipasi muutakin koristusta. Virkkasin kiinteitä silmukoita reunukseen ja tein kaikkiaan kolme kukkasta ketjupistoilla. Etupuolella oleva kukkanen on suoravartinen, kahden muut varret pikkuisen taipuvat. Olen käyttänyt tätä jo muutamana päivänä ja olen tyytyväinen. Pipo on tarpeeksi korkea eli peittää korvat ja melkein kulmakarvatkin.

Kohta valmistuu jotain isotöisempääkin. Nyt alan vähitellen keskittyä Kädentaidot -messuihin.