Talven varalle

Pari vuotta sitten neuloin Sunrise Circle Jacketin. Jo tuolloin pohdin takin vuorittamista. Yhtenä torstaina jokunen viikko sitten ryhdyin tuumasta toimeen. Poikkesin töiden jälkeen Eurokankaaseen ja sieltä löytyi sopivan väristä ohutta toppakangasta. Reunojen huolittelua varten ostin vinonauhaa. Kaavan vuoria varten olin piirtänyt jo pingotusvaiheessa.
Leikkelin kankaan, hurruuttelin saumat ja ompelin vinonauhan paikoilleen. Ei sen kummempi juttu. Yhden illan askare. No ei ihan.
Neuletakki lojui jokusen viikon sohvanpäädyssä odottamassa vuorin kiinnittämistä neuleeseen. Tänään sain ommeltua muutaman nepparin etuliepeisiin pitämään vuoria paikallaan. Muuten vuori pysyy paikoillaan ahdistussovitteen periaatteella.
Syy miksi alunperinkin ajattelin vuoria, oli se että takki on aika tanakkaa neulosta ja aivan liian kuuma sisällä pidettäväksi. Viileämpinä vuodenaikoina tuppaa olemaan kuitenkin varsin tuulista eikä pelkkä neulos pidä tuulta. Vuori siis siksi, että takilla olisi enemmän käyttöä.

Takin kanssa täytyy tietenkin olla yhteensopiva päähine.

Tweed Beret by Kristen TenDyke, Interweave Knits Winter 2006
Rowan Rowanspun Aran, 100% villaa, 60 g
Sukkapuikot ja 40 cm:n pyöröt, 5 mm

Takista jäänyt lanka tekeytyi päähineeksi. Tein ihan ohjeen mukaan, jopa tuon "saparon" päälaelle. Keskeinen idea on, että neulotaan päälaelta korvia kohti.

Eiköhän näillä ainakin leudoimmilla keleillä tarkene.

Pelkistetty neuletakki

Minimalist Cardigan by Ruthie Nussbaum, Interweave Knits Fall 2007

Le fibre nobili Super Tajmahal, 70 % merinovilla, 22 % silkki, 8 % kashmir, 415 g
Knitpicks Harmony, 4,5 mm



Tämä neule syntyi niin, että ensin oli lanka, jonka ostin helmikuussa Tallinnan reissulla Karnaluksista. Silloin en erityisesti ajatellut mitä siitä tekisin. Ostin langan koostumuksen takia. Keväällä selailin taas kerran neulelehtiäni ja tämä malli "pisti silmään". Jonkun aikaa se sai odotella vuoroaan. Tässä se kuitenkin on. Muuten tein ihan mallin mukaan, paitsi lisäsin tietenkin mittaa vartalo-osaan ja hihoihin. Hihat ovat enemmän 4/5 -pituiset kuin 3/4 -pituiset Täyspitkiä hihoja varten mallia olisi täytynyt mielestäni muokata, joten jätin hihat vähän vajaiksi.



Tykkään tällaisesta aukipidettävästä mallista, jonka voi heittää olkapäille. Alle trikoota tai vaikkapa tuollainen tunikatyyppinen pusero. Tämä pusero on omaa tekoani. Olen verestellyt pikku hiljaa ompelutaitojani ja tämä syntyi pari viikonloppua sitten Eurokankaan silkki-puuvillapalakankaasta Modan 2/2005 kaavoilla. Ompeleminen olisi ihan helppoa, jos vain malttaisin olla huolellisempi. Kaikenlaisia turhia vekkejä ja ryppyjä tulee vähän väliä, kun en huomaa katsoa tarpeeksi tarkkaan, että kankaat ovat niin kuin pitää. Ajan kanssa, ajan kanssa. Toistaiseksi olen kyllä malttanut korjata virheeni ja tehdä uudestaan.

Patenttiratkaisuja ja maastokuosia

Lankavaraston karsimiseksi ja pään suojaksi olen neuloskellut isompien töiden ohessa päähineitä:

Patenttineulepipot
Perusmalli Idena Bamboota, 70% bambu, 30% puuvilla, n. 75 g
Addin 40 cm pyöröt, 5 mm

Smurffimalli Idena Bamboota, 70% bambu, 30% puuvilla, n. 90 g
Addin 40 cm pyöröt, 5 mm

Varastossa oli kolme täyttä kerää ja lukuisia "nöttösiä" bambulankaa, joista tekaisin lenkkipipoja syyskelejä varten. Innoituksen otin Meg Swansenin artikkelista "Old Wiwes' Tales" Vogue Knitting Holiday 2006:ssa. Siinä hän kertoo kuinka hänen äitinsä, neulontaguruista suurin, Elizabeth Zimmermann oli aina siinä uskossa, että patenttineuletta ei voi neuloa pyörönä. No, tuossa artikkelissa Meg kertoo kuinka se käy. Molemmissa pipoissa on 60 silmukkaa, jotka sitten on kavenneltu artikkelissa olleen ohjeistuksen mukaan. Erityisesti tykkään tuosta smurffimallista. Se on ollut jo käytössäkin ja on yllättävän lämmin.

Yhteensopiva päähine Swallowtail Shawlin kanssa
Louisa Harding Yarns Kimono Angora, 70% angora, 25% villa, 5% nylon, vajaa kerä, reilut 20 g
Addin 40 cm ja 80 cm pyöröt, 4,5 mm

Swallowtailin neuloin jo pari vuotta sitten. Siitä jääneet langat neuloin nyt pipoksi. Ohje on Silke Hupkan Karlchen, jonka löysin Ravelryn kautta. Pipo on neulottu päälaelta korville päin, että varmasti saisin kaiken langan kulutettua (1,2 m jäi). Koska minulla ei ollut 4,5 mm:n sukkapuikkoja, aloitin pipon magic loop -tekniikalla, siksi nuo pidemmätkin puikot. Varmuuden vuoksi neuloin pipon kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla lanka läikittyi niin rumasti, että en kestänyt sitä katsella, toisella kerralla pätkäisin langan muutamassa kohdassa läikkien välttämiseksi. Miksiköhän olen ostanut tuollaista camouflage-lankaa? Keränä se oli niin kaunis, mutta neuloontui militanttikuosiksi. No, talvella on onneksi suurimman aikaa pimeää, joten sama se kai mitä päässään pitää.

Tänään on ollut upea päivä. Tällaista säätä saisi olla loppusyksyn, vaikka jouluun saakka. Aamulla heräsin reippaana kahdeksalta auringonpaisteeseen. Aamukahvin ja lehtien luvun jälkeen neuloin Minimalistin etukappaleet valmiiksi, korjasin miehen paidan repsottavan taskun ja kipaisin vakiolenkkini Iidesjärven ympäri. Kaikki tämä ennen kahta. Aurinko tosiaan antaa virtaa ja puhtia! Loppupäivän olen sitten notkunut koneella, lukenut blogeja yms.

Yksinkertaista

Set-in sleeve sweater from Ann Budd's Knitter's Handy book of Patterns

Rowan Classic Yarns Luxury Cotton DK (50% puuvilla, 45% viskoosi ja 5% silkki), 500 grammaa

Omega Sinfonia (100% puuvilla), 10 grammaa

Knitpicks Harmony; 4,5 mm
Virkkuukoukku 3,5 mm

Langan kanssa meni tiukille. Toinen hiha oli kaksi kerrosta vajaa, kun lanka loppui. Onneksi oli silmukoita luodessa jäänyt sen verran pitkät hännät, että sain niistä sen verran lankaa, että sain hihan neulottua. Puuvillalangalla ompelin saumat ja huolittelin pääntien reunan kiinteitä silmukoita virkkaamalla.


Tällaiselle puserolle on aina käyttöä. Alle voi tarvittaessa laittaa paitapuseron, poolon tms. Samanlaisia puseroita olen tehnyt ennenkin, raglanilla tai istutetulla hihalla. Kainaloihin asti neuloin pyörönä, loput tasona. Sen verran parantelin alkuperästä ohjeistusta, että tein hieman kapeammat hihat.
Kirjan malleissa hihat ovat aika leveät moniin muihin ohjeisiin verrattuna. Lanka olisi tietysti riittänyt varmemmin, jos olisin tehnyt ylhäältä alaspäin, mutta en nyt halunnut raglan-hihoja, vaan istutetut.
Neuloessa jännitti langan riittävyys, mutta riskin otto kannatti. Sain kuin sainkin kokopitkät hihat.
Henkisesti olin varautunut tarvittaessa purkamaan hihoista sen verran, että lanka riittää. Nyt riski ei toteutunut.
Viime aikoina olen neulonut hihat tasona pyöröpuikolla yhtäaikaisesti. Tylsää sileässä neuleessa, mutta palmikoiden kanssa eroa tuskin huomaa.

Taitaa olla vähitellen aika ajatella talvisempia neuleita. Ideoita on paljon. Ensin ajattelin neuloa langat varastosta ja sitten miettiä jatkoa. Tämän syksyn neulelehdistä olen tarkemmin perehtynyt Vogue Knittingiin, Knitsceneen ja Interweave Knitsiin. Missään lehdistä ei ollut mitään sellaista, mitä pitäisi heti saada. Knitscenestä pari juttua voisi tulla työn alle myöhemmin.

Henkilökohtaista

Paraphernalia -sukat Käsillään -blogista
Sprint Strumpf und Sportwolle, 75 g villaa, 25% polyamidia, n. 75 g
Bambusukkapuikot 2,5 mm

Näitä sukkia olen viime aikoina tehnyt matkaneuleena ja neuletapaamisissa. Alkuviikosta sain ne valmiiksi. Tein koon 40 mukaan, mutta teräosa jäi minulle hieman lyhyeksi, joten annoin nämä siskolleni, jolla on hieman pienempi jalka kuin minulla.

Tykkäsin kovasti tästä mallista ja ohjeen mukaan oli helppo neuloa. Aika nopeasti opin mallikerrankin. Hieman suuremmilla puikoilla sukista olisi varmaan tullut minullekin sopivat. Sukkalankaa on kyllä varastossa, joten tuskin itsekään joudun paljain jaloin kulkemaan. Tämä lanka on tosi villaisen tuntuista ja hieman nuhjaantuvaa jo neulottaessa. Saa sitten nähdä kestääkö kulutusta ja pesua.

Palmikkovillatakki

Cabled Cardigan from Cabled Twin Set by Vladimir Teriokhin (#14 in Vogue Knitting, Holiday 2006)
Merino Superfine Le fibre nobili by Filatura Cervinia, 100% virgin wool, 460 g
Knitpick's Harmony 3,5 mm & 4 mm
Napit Karnaluksista

Tämän kanssa menikin sitten melkein koko kesä. Toukokuun lopussa jo aloitin. No, välillä tekaisin Camisetan ja vähän pidin neulomislomaakin. Tein ihan ohjeen mukaan. Vähän olisi pitänyt joissakin kohdissa miettiä itsekin. Esim. helmaresorin olisi voinut tehdä toisin. Kun napit laittaa kiinni, jää resori auki, koska siinä ei ole nappia (ohjeessa ei kehotettu tekemään napinreikiä ja varsinaiset nappilistat alkoivat vasta resorin jälkeen). Sen verran muunsin mallia, että tein palmikonkierrot peilikuvina keskikuvion molemmilla puolin. Ohjeistuksessa ei kehotettu tekemään pallukoita hihoihin, vaikka lehtikuvassa ne selvästi näkyivätkin. En tehnyt, koska en niistä erityisemmin välitä. Lanka oli oikein mukavaa neulottavaa, tosin vaikuttaa jo hieman nuhraantuneelta. Toivottavasti kuitenkin pitää pintansa, sillä haluaisin ihan oikeasti käyttää tätä villatakkia vuosikausia.

Pahoittelen huolittelematonta ulkoasuani valokuvissa: stylistillä ja kampaajalla oli vapaapäivä, kun nappailin näitä kuvia jalustan kanssa parvekkeella.

Jatkuvan tahtoisin päivän tään, päivän niin lämpöisen...

Säätiedotuksessa kerrottiin juuri, että helteet ovat tältä erää ohi. Vai niin. Alkaako jo nyt pitkä ja synkkä talvi ennen kuin kesä edes kunnolla alkoi? Minä olen kesäihminen. Pidän auringosta ja lämpimästä. Inhoan talven pimeyttä ja kylmyyttä. Melkein koko kesän olen neulonut neuletakkia talven viimojen varalle. Se ei ole vielä ihan valmis, joten paremman puutteessa kerron kesän lankahankinnoistani.

Ihan alkukesästä, kesäkuun alussa, Janette's Rare Yarns:ilta tuli asiakaskirje sähköpostilla. Erikoistarjouksessa oli tarjolla Rowanin Classic -lankoja. Tilasin yhden paketin, 500 grammaa, Luxury Cotton DK:ta, väri Ebony. Siis mustaa puuvillasekoitetta: 50% puuvillaa, 45% viskoosia ja 5% silkkiä. Syksyksi olisi vielä tarkoitus neuloa näistä pusero.
Aloitin kesälomani juhannuksesta. Ensimmäinen lomaviikko oli sateinen eli hyvää aikaa kierrellä alennusmyynneissä. Aamulehdessä kerrottiin, että fiksu ostaa tänä vuonna alennusmyynnistä keltaista, se on muotia ensi kesänäkin. Tottakai minä ole fiksu ja uskoin painettua sanaa. Sokoksen alesta löytyi keltaista Tennesseetä. Nappasin mukaan pari pinkkiäkin kerää. Nämä neuloutuvat vasta ensi kesää varten.
Kesä-heinäkuun vaihteessa lomailimme viikon Ibizalla. Siellä oli aurinkoista ja lämmintä. Saimme mukavan rusketuksen, joka muutoin olisikin jäänyt tänä kesänä haaveeksi. Matkan aikana pelattiin EM-futiksen loppuottelu, jota tietenkin seurasin Espanjan väreihin pukeutuneena. Tunnelma ottelun aikana ja etenkin sen jälkeen oli mahtava. Paras joukkue voitti.

Pari viikkoa lomasta oleilin lähinnä kotinurkissa, mitä nyt vanhempiani poikkesin tapaamassa. Viimeisen lomaviikon olin Oriveden opistolla espanjan kurssilla. Opin tosi paljon uutta, joten kurssi oli oikein onnistunut. Suosittelen.

Ensimmäinen työviikko loman jälkeen on jo melkein takana. Tänään oli hieno päivä. Kokoonnuimme ylimääräiseen neuletapaamiseen Sorsapuistoon. Sää oli mitä parhain ja seura tietenkin myös. Huomenna on jo elokuu. Ensi kuussa jotain valmistakin.