Ensimmäiset

Salto by Rebekkah Kerner from Knitty Spring 2008

Arwetta 100% super merino wool, 20 % nylon, 80 g

KnitPicksin sukkapuikot 2 mm ja 2,25 mm

Tämän vuoden neuleprojektit aloitin tällä sukkaparilla, joka oli ollut Ravelryn jonossani jo iät ja ajat. Kuvasta sukkien nerokas rakenne ei oikein erotu, mutta ainakin näitä oli todella hauska neuloa. Aloitin projektin loppiaisaamuna ja sukat valmistuivat viikossa. Neuloin ensimmäisen kerran sukkia näin ohuilla puikoilla. Yleensä käytän 2,5 mm puikkoja näillä ohuilla sukkalangoilla, ja taidan tehdä niin vastakin. Missään projektissa ei ole koskaan tullut niin suuria työkaluvahinkoja kuin tässä: ensin 2 mm:n puikkoon tuli halkeama ja sitten 2,25 mm:n puikko napsahti poikki. Onneksi setissä on 6 samankokoista puikkoa.
Kuten aikaisemmin jo totesin, näitä sukkia oli todella hauska neuloa. Malli ei ollut mielestäni erityisen vaativa, mutta jatkuvasti oli jotain kavennettavaa tai lisättävää, palmikonkiertoa yms., joten homma eteni kuin itsestään eikä kyllästymistä päässyt tapahtumaan missään vaiheessa, ei edes jälkimmäisen sukan aikana.
Lanka on todella pehmoista. Saa nähdä miten kestää käytössä. No, kyllähän 120-prosenttisen langan pitää kestää rankkaakin käyttöä (vyötteen mukaan lanka on 120-prosenttista). Lanka on pikkujoululahja parin vuoden takaa neulojien pikkujouluista. Kiitokset Päiville.

Vanhan vuoden viimeinen

Cable Yoke Pullover by Norah Gaughan, Designer Knitting, Holiday 2010

Garnkompagniet Uld & Silke, 90 % villa, 10 % silkki, 240 g

KnitPicks Harmony, 4 mm

Kun näin tämän mallin em. lehdessä, tajusin heti että tässä on sopiva projekti kesällä 2009 Kööpenhaminasta ostetulle villa-silkkilangalle. Älkäätten hämmäntykö kuvasta: yritin ensin poseerata asiallisesti itselaukaisijalla varustetulle kameralle, mutta paidan palmikkokuvio ei tullut kunnolla esille, joten päätin tehdä muutaman poseerauksen kameran edessä ja johan alkoivat värit näyttää oikeilta.

Aika paljon jouduin laskeskelemaan, että sain kuvion ja kaarrokkeen kavennukset ja lisäykset kohdalleen, mutta laskelmat menivät kuitenkin ihan nappiin. Alkuperäisessä mallissa oli poolokaulus ja lyhyet hihat. Minä päätin jättää kauluksen matalaksi ja tehdä pitkät hihat. Neuloin ensin vartalo-osan ja sitten hihat kainaloista ranteisiin. Kainaloissa loin hihasilmukat ketjusilmukkaketjun avulla ja jatkoin sitten kaarrokkeen loppuun. Hihoja varten poimin silmukat ketjusilmukkaketjusta ja ne jokuset vartalo-osan silmukat, jotka olin jättänyt langalle odottamaan. Neuloin hihoja parikymmentä senttiä ennen kuin aloin kaventaa rannetta kohti.

Toinen poikkeus alkuperäisestä ohjeesta oli, että tein helmaan ja hihansuihin käänteen joustinneuleen (1o 1n) sijasta. Samaan neuleeseen ei minusta sovi sekoittaa erilaisia joustinneuleita. Neuloin kaarroketta mallineuleen loppuun ja pääntie asettui minusta ihan nätisti. Selkäpuolelle tein pari lyhennettyä kerrosta Ann Buddin ohjeiden mukaan, jotta selkäpuoli paremmin erottuisi ja neule istuisi paremmin niskasta. Olen erittäin tyytyväinen tähän neuleeseen, joka on myös vuoden 2010 viimeinen valmistunut neule. Se voisi olla myös vuoden 2011 ensimmäinen valmistunut neule sillä se valmistui loppiaispäivänä. Omassa kirjanpidossani kirjaan neuleet sille vuodelle, jolloin ne on aloitettu. Sitäpaitsi olisin saanut neuleen valmiiksi jo viime vuonna, jos en olisi pelannut sanapeliä vuoden viimeisinä päivinä.

Muutama sana vielä vuodesta 2010: Sain valmiiksi kaikkiaan 19 projektia; 6 neulepuseroa, 3 päähinettä, 2 neuletakkia, 2 sukkaparia, 2 huivia, 2 lapaset, 1 vauvan tossut ja 1 vauvan peitto. Näihin meni yhteensä 3,9 kg lankaa. Vuoden vaihteessa varastossani oli lankaa 4 kg.
  

Joulunpunaista

Jouluaattoon on enää kaksi yötä. Talvipäivä seisahtaa tänään ja huomenna päivä on jo pidempi. Kohti valoa ja kevättä ollaan menossa! Syksy on ollut työntäyteinen ja aika on suorastaan rientänyt. Nämäkin neuleet valmistuivat jo kuukausi sitten, mutta niistä kertominen on jäänyt muiden puuhien jalkoihin.

Punainen pipa (oma viritelmä)

King Cole Merino Blend 4 ply, 100% villa, 80 g
Sukkapuikot ja 40 cm:n Addit, 3,5 mm

Pipo on neulottu ylhäältä alaspäin. Aloitin 6:lla silmukalla ja lisäilin silmukoita joka toisella kerroksella. Yhteensä silmukoita oli 144. Ensin neuloin sileää reilut 12 cm (lisäysten jälkeen) ja lopuksi vajaat 20 cm 2o 2n -joustinta. Resorin saa käännettyä reilusti kaksin kerroin ja helttaakin jää reilusti. Tykkään tästä, vaikka näille keleille se on hieman ohut asuste. Tätä voisi käyttää vaikka tonttulakkina. Tiuku vain helisemään ja voilá. Tai sitten tätä voisi käyttää hirvimetsällä, jos metsästäisi.

 
Punainen huivi (Annis by Susanna IC, Knitty Spring+Summer 2010)
Teetee Alpakka, 100% alpakka, 75 g
KnitPicks Harmony, 5 mm

Tämä on jo toinen pitsihuivi tälle syksylle, vaikka olen huono huivi-ihminen. Kyllä tämäkin käyttöön tulee, kaulahuivina. Tämä malli oli tosi hauska ja nopea neuloa. Konstruktio poikkeaa perinteisestä, eivätkä nypytkään tuottaneet ongelmia. Langan sain viime vuonna lahjaksi neulojien pikkujouluissa ja se oli oikein miellyttävä tuttavuus. Tästä voisi neuloa enemmänkin, vaikka villatakin.

Tässä vielä koko setti. Ajattelin kietoa huivin kaulaan. Pitsikuvio ei ihan pääse oikeuksiinsa, mutta pääasia on ettei kaula ole paljaana. Näillä pakkasillakin näkee usein ihmisten kulkevan kaula paljaana eikä se tunnu heitä häiritsevän. Minulla menevät vilunväreet pitkin selkäpiitä kun näen jonkun paljain kauloin ja palelen heidänkin puolestaan.

Näiden joulunpunaisten neuleiden myötä toivotan kaikille oikein rauhallista joulua.

Huivi kuin henkäys

Alina Merja Korhosen ohjeen mukaan (linkki Ravelryyn)

BBB Filati Kid Mohair (70% Kid Mohair, 30% Nylon), 47 g
Puikot 4 mm


Aloitin tämän huivin neulomisen Neuleretriitissä ja se valmistuikin jo monta viikkoa sitten. Ohjeessa on kolme eri vaihtoehtoa huivin muodoksi: kolmio, puoliympyrä ja kapeahko. Aloitin 90 silmukalla, että sain kapeahkon, pitkulaisen huivin. Aluksi neuloin keskikohdan ainaoikeaa ja sen jälkeen poimin reunasta silmukat pitsiä varten. Pitsissä on 390 s eli 21 toistoa mallikertaa ja 6 reunasilmukkaa. Mallikertoja tein yhteensä viisi, enempään ei lanka riittänyt. Lopuksi päättelin virkkaamalla, ohjeen mukaiseen rapuvirkkaukseen lanka ei enää riittänyt, mutta reuna on siisti ilman sitäkin. Viimeistelyksi pingotin huivin suoran reunan. Pitsin annoin olla ilman pingotusta, se näytti niin ilmavalta ja eloisalta.

Huivi on todella henkäyksen kevyt. Silti lämmin. Sen voi kietoa kaulaa lämmittämää tai jättää hartioille. Mikä parasta sain pitsineuletakin jämälangat käytettyä. Huivin ohjeesta ohjeen tekijä lahjoitti lokakuun aikana osan Roosanauha -kampanjaan. Huivin lisäksi sain siis myös hyvää mieltä hyväntekemisen muodossa.

Puuvillaa pikkuiselle tytölle

Sain eilisiltana tekstiviestin, jota jo olin osannut odottaa: "Tyttö syntyi viime yönä." Rakas ystäväni kaukana suuren veden takana sai esikoisensa. Kun kuulin ystäväni odotuksesta, aloin tietysti heti miettiä, mitä pikkuiselle tekisin. Mikä olisi käytännöllistä ja tulisi varmasti käyttöön ja mikä olisi sellainen materiaali, joka on helppo huoltaa ja joka ei toisaalta olisi liian lämmin. Ystäväni asuu seudulla, jolla sääolosuhteet viileimmilläänkin vastaavat Suomen toukokuuta. Päädyin sitten neulomaan peiton ja koska lankaa oli vielä jäljellä, neuloin vielä tossut ja myssyn. Materiaaliksi valitsin puuvillan.



Pikkutytön varusteet Garnstudio Muskatista, 100 % egyptiläistä merseroitua puuvillaa, beige, yhteensä 450 g
Puikot 4 mm
Peitto, n. 60 x 80 cm, Drops b6-13
Tossut, Oh! Baby Baby Booties
Röyhelöhattu, Flirty Baby Hat
Kaikki ohjeet löytyvät netistä.

Peiton väri on kuvissa lähimpänä oikeaa. Sain ystävältäni vinkkiä pikkuisen nimestä, joten neuloin peittoon  tulokkaan etunimen alkukirjaimen ikään kuin nimikoinniksi. Väri on hieman pliisu, mutta sopii toisaalta kaikkien muiden värien kanssa. Tuon mallineuleen valitsin koska se näyttää samalta kummallakin puolella. Reunoissa on muutama silmukka aina oikein. Hatun malliksi valitsin tämän pelkästään tuon reunarimpsun vuoksi. Kyllä tytöllä täytyy rimpsuhattu olla!
Näitä oli tosi mukava neuloa, vaikka peitto alkoikin puolen metrin neulomisen jälkeen vähän kyllästyttää. Se mikä näissä vauvojen varusteissa jaksaa aina hämmästyttää, on miten paljon niissä on näpräämistä. Noissa tossuissa katkaistiin lanka ties kuinka montaa kertaa sekä luotiin ja poimittiin silmukoita. Mutta sieviä ne ovat, vaikka itse sanonkin.
Muskat oli varsin rasittavaa neulottavaa. Lanka meni neulottaessa sellaiselle kierteelle, että työtä sai vähän väliä olla roikottamassa, jotta kierre aukenisi. Ei se neulepintaan mitään vaikuttanut, teki vain neulomisesta hankalaa. En taida enää tätä lankaa hankkia, sen verran huonon vaikutelman siitä sain.

Kuiskaus

Whisper Cardigan by Hannah Fettig in IK Spring 2009
Raijan Aitta Wolli, 30% pellava, 70 % villa, 230 g
Addin pyöröpuikot 3 ja 3½ mm

Katselin pitkään tätä mallia ennen kuin otin projektin työn alle. Tutkin tarkkaan Jatan ja Vilman kommentit ja hyödynsin niitä häikäilemättä. Projekti onkin oikein onnistunut, kiitos huolellisen pohjatyön ja oikeaan osuneen lankavalinnan. Projekti venähti hieman pitkäksi, koska tärkeämpiä projekteja tuli väliin. Itse asiassa neule valmistui jo reilu kuukausi sitten, mutta en vain saanut neuletta kuvattua enkä tekstiä kirjoitettua.

Muokkasin alkuperäistä ohjetta hieman em. kokemusten perusteella (muokkaukset löytyvät Ravelrysta). Tein hihat ilman kavennuksia ja jätin selän keskikohdasta kavennusrivin tekemättä. Helmaa neuloin tarpeeksi eli reilut 10 cm enemmän kuin ohjeessa. Helman ja hihojen suut pingotin lopuksi, etteivät kiertyisi. Saa nähdä miten pysyvät suorina.

Lankavalinta onnistui täydellisesti. Tykästyin kovasti tähän villa-pellavasekoitteeseen, josta syntyi yllättävän pehmeää neulepintaa. Kuvasta on ehkä hieman vaikea hahmottaa langan väriä. Luonnossakin väri vaihtelee valon mukaan; joskus se näyttää tummanruskealta, joskus harmaalta. Neule on kuiskauksen kevyt, sillä lankaa kului vain alun kolmatta vyyhteä. Onneksi ensi viikonloppuna on Suomen Kädentaidot ja sieltä saa lisää tätä upeaa lankaa. Viime vuoden messulangoista on tosin vielä neulomatta ½ kiloa Pirtin Kehräämön kampalankaa ja yksi Zauberball...



Tämä neule taitaa levätä talven kaapissa kevättä odottamassa. Vajaamittaiset hihat ja avonainen etumus tekevät tästä lämpimämmän vuodenajan neuleen. Jo sieluni silmin näen kuinka ensi keväänä, kun aurinko taas paistaa, kiskaisen aamusella tämän neuletakin uuden kesämekkoni päälle töihin lähtiessäni.

These socks are made for walking

Totuin viime talvena käyttämään itse tehtyjä sukkia päivittäin. Niitä on jo kertynyt aika paljon sukkalaatikkoon, mutta näitähän tarvitaan joka päivä. Sukat valmistuivat jo pari viikkoa sitten neuleretriitissä.

Mustat sukat Ann Buddin ohjeen mukaan (Interweave Knits, Summer 2007)
Regia 4-fach Haltbar Cotton (41% villa, 34% puuvilla, 25% polyamidi), 100 g
Sukkapuikot 2,5 mm

Ihan perussukat tiimalasikantapäällä. Varressa lisäsin joka 8. kerros yhden silmukan ensimmäisen silmukan jalkeen ja ennen viimeistä silmukkaa yhteensä kahdeksan kertaa eli lopuksi varressa oli 80 silmukkaa. Lisäykset aloitin, kun olin neulonut kantapään pohjasta mitattuna 12 cm. Sukan suuhun tein kierrettyä 1 o In joustinta pari senttiä. Silmukat päättelin ompelemalla. Langan käytin niin tarkkaan, että ensimmäisen sukan lanka loppui kesken päättelyn. Onneksi toisessa kerässä oli jokunen kymmenen senttiä enemmän lankaa, että sain sukan pääteltyä. Suosittelen lämpimästi tätä sukkalankaa. Erittäin miellyttävää neulottavaa. Toivottavasti kestää myös käyttöä.

Pimeän vuodenajan virallisen alkamisen piristämiseksi uudistin hieman blogin ulkonäköä, kun löytyi noista valmiista vaihtoehdoista sellainen, joka miellytti silmää. Nyt on sitten taas se aika, kun aamulla mennään hämärässä töihin ja illalla palataan hämärässä kotiin, parin viikon päästä on pimeää aamuin illoin. Surkuhupaisaa, että tätä pimeää vuodenaikaa kutsutaan normaaliajaksi. Ilmeisesti valo on jotain poikkeuksellista meille pohjoisen ihmisille.