Aamusta iltaan

Nämä sukat ovat käyneet jo neulomisvaiheessa ainakin Helsingissä ja Kemissä. Niitä on neulottu junassa ja lentokoneessa, kotisohvasta puhumattakaan. Neuletapaamiseen ne ovat päässeet pariinkin otteeseen.

Nine-to-five Socks by Nicole Hindes
OnLine Linie 3 Supersocke 100 (75% villaa, 25% polyamidia), 90 g
Knitpicks Sukkapuikot 2,5 mm

Mallin löysin tietty Ravelrysta. Ihastuin noihin kantapäihin; valeletti jatkuu kantalapussakin. Niin, tuo ei ole oikeaa palmikkoa, vaan siinä neulotaan 2 yhteen ja sitten vielä 1. silmukka uudestaan ennen kuin pudotetaan silmukat puikolta. Vaaleammasta langasta neulottuna kuvio olisi tullut selvemmin esille, mutta luonnossa erottuu ihan hyvin. Kuvioneule tulee kivasti esille, kun sukka on jalassa tai pingotettuna, muutoin se on aika mitättömän näköinen.


Tämä OnLinen lanka on minusta yksi parhaista sukkalangoista. Olen neulonut siitä aikaisemminkin ja sukat ovat kestäneet hyvin käyttöä ja pesua. Nyppyjä ei ole ilmaantunut. KnitPicksin sukkapuikoilla neuloin ensimmäistä kertaa. Terävät kärjet ovat erinomaiset juuri tämäntyyppisessä mallineuleessa. Erityinen ilonaiheeni on se, että osasin tehdä Kitchener Stitchin sukan kärkeen ilman ohjetta. Aaltoja!

Hunajakennoja

Honeycomb by Sarah Castor in Knitty Spring 2008, koko M
Anti-Tickle Merino Blend 4 ply, 100 % villaa, 180 g
Knitpicks Harmony 3,5 mm & 3,75 mm
(paitapusero H&M:ltä)

Varsinaisesti en ole slipoveri-ihmisiä, mutta tässä mallissa oli sitä jotakin. Sopiva lankakin löytyi varastosta. Samasta langasta tein vuosi sitten Gathered Pulloverin. Lankaa jäi vielä ylikin. Sitä pitäisi olla vielä 100 grammaa, mutta oikeasti sitä on vain n. 80 grammaa. Lankaa siis katoaa jonnekin valmiissa neuleissa. Ohjeessa oli ohjeistettu neulomaan tasona, mutta minäpä neuloin pyörönä kainaloihin ja sitten vasta tasona. Olkapäiden kanssa oli pientä säätöä. Kun kokeilin ensimmäistä versiota, niin kaula-aukko tuntui valtavalta, joten joudun vähän purkamaan. Takakappaleessa piti vielä neuloa vähän uudestaan, mutta hyvä tästä tuli.

Kuvassa tuo pintaneule ei oikein pääse oikeuksiinsa. Neulos on todella joustavaa. Tämä on noin 10 cm todellista rinnanympärystäni kapeampi, mutta mielestäni ihan sopiva silti. Joustimet pään- ja kädenteissä tekivät todella paljon slipoverin ulkonäölle. Ennen niitä vaate näytti tosi kapoiselta luirulta, mutta resorien neulomisen jälkeen tulos oli mielestäni loistava. Aloitin neulomisen 3,75 mm:n puikoilla, mutta vaihdoin 3,5 mm:n puikkoihin, kun olin tehnyt yhden mallikerran mallineuletta tai oikeastaan purin tuon paksummilla puikoilla tehdyn osuuden ja vaihdoin sitten puikot. Ilman puikkojen vaihtoa neule olisi jäänyt liian väljäksi.

Tänään olen opetellut saumurin käyttöä. Sain vaihdettua langat ja tikinkin säädettyä. Tikin kanssa oli aikamoinen vääntäminen, sananmukaisesti, mutta ajan kanssa sekin meni kohdalleen. Lisäksi tein lankaostoksen netissä. Melkein täydellinen lauantai tähän mennessä.

Pikkusiskon pikkuisille kätösille

Kysyin joulunpyhinä siskoltani kaipaisiko hän mitään muuta neulottua Suursmurffipipon lisäksi. Hän ilmaisi vienon toiveen pätkäsormisormikkaista.

Peruskynsikkäät Käspaikan ohjeella
Hjertegarn Palino, 100% merinovillaa, 50 g
Sukkapuikot 3,5 mm

Tein omien mittojeni mukaan. Mitat oli tosin tarkistettu kätösiä vertailemalla. Samaa perhettä ollaan, kätöset ovat samaa kaliiperia. Tein reilut joustimet ranteisiin, ettei sitten ranteita viluta ja tule reumatismia.

Kuten jo aikaisemmin tuosta langasta totesin, se on todella pehmeää. Liian pehmeää neulottavaksi. Valitettavasti. Tämän olen saattanut myös lankakauppiaan tietoon. Kaikkea lankaa en tietenkään saanut kulutettua. Puolikas kerä jäi jäljelle. Ajattelen aina noista vajaista keristä, että niistä voi sitten tehdä kukkasia ja muita koristeita. Pöh, en ole todellakaan koristeihmisiä. Ehkä joskus 30 vuoden päästä on sen verran samanpaksuisia ja väreiltään yhteensopivia lankoja, että niistä saa tehtyä kirjoneuleen ostamatta yhtään uutta lankaa.

(Pahoittelen sottaista kuvausalustaa; se ei ole meidän ruokapöytä, vaan silityslauta. Silitysraudasta valunut vesi on tehnyt nuo läikät.)

Vihdoinkin

loppui tuo kiinalainen lanka! Langan tarina alkaa vuodesta 2006. Tilasimme tuolloin Tarjan kanssa kimpassa lankaa eBaylta. Langasta piti neuloutua Clapotis. Siihen tuo osoittautui aivan liian tanakaksi. Piti keksiä muuta: virkattu hattu ja huivi sekä baskeri valmistuivat aikaisemmin. Lankaa oli jäljellä vielä 1 kerä ja pätkiä. Mitäs sitten? Kaivelin jo tehdyt asusteet esille ja sovitin hattua. Se oli liian pieni, purkuun. Puretusta langasta aloin virkata samaista hattua uudelleen. Nyt isommalla koukulla ja huovutustarkoituksella. Tällainen siitä tuli.

Strut by Nilda Mesa from Happy Hooker
MensHeart RX, 100 % villa, 150 g
Virkkuukoukku 7 mm
Huovutettu 40 asteessa

Uudenvuodenpäivä tässä touhussa meni. Sain virkkuun valmiiksi 11:n maissa illalla ja huovutin saman tien pesukoneessa Levisten kanssa. Huopui just sopivasti. Kuivatin nurin käännetyn Illusia -tarjoilukulhon päällä (sitä kokoa ei ilmeisesti enää valmisteta).

Lankaa jäi vieläkin. Keräsin kokoon kaikki pätkät ja neuloin tuollaiset vauvan huopikkaat.

Huovutetut tohvelit Dropsin ohjeella, 1-3 kk
MensHeart RX, 100 % villa, 50 g
Puikot 8 mm
Huovutettu 40 asteessa

Ohje oli kaksinkertaiselle Alpacalle, mutta ihan samankokoiset tuli tästä langasta kuin Alpacasta olisi ohjeen mukaan pitänyt tulla.

Reunuksen huolittelin vielä "vilttipistoilla". Menevät varmaan johonkin keräykseen.

Tästä langasta oli iloa useammaksi vuodeksi. Huomasin, että parina aikaisempanakin vuodenvaihteena tämä on ollut työn alla. Nyt se toivottavasti loppuu, vaikka voisihan sen baskerin ja kaulahuivinkin vielä purkaa ja neuloa uudelleen...

Viime vuoden tekosia

Uudenvuodenpäivänä voi vielä pikkuisen vilkuilla viime vuoteen. Sitten se on loppu, ja katse käännetään tulevaisuuteen. Mitäs sitä tulikaan tehtyä:

• 7 päähinettä
• 7 paria sukkia
• 5 neuletakkia
• 1 huivi
• 2 lyhythihaista puseroa
• 4 pitkähihaista puseroa
• 1 hame
• 1 tyyny
  

Lankaa noihin meni kuutisen kiloa. Osa siitä oli jo kertaalleen neulottua, mutta kulkipa kuitenkin käsieni kautta. Tälle vuodelle jäivät keskentekoisiksi pätkäsormisormikkaat ja slipoveri. Ne lasketaan sitten tämän vuoden töihin.

Lankavarasto hupeni tasaisesti ja toisaalta karttuikin tarvittavassa määrin. Arvioisin, että varastossa on enintään 5 kiloa lankaa. Aika hyvin, vai mitä?

Tänä vuonna jatkan neulomista, mutta yritän parantaa ompelutaitojani, tai oikeastaan keskittymiskykyäni ja huolellisuuttani, ja saada jotain aikaiseksi myös kankaasta. Jos jokin ompelus oikein hyvin onnistuu, niin esittelen sitten täälläkin.

Kiitokset kaikille Janea kommentoinneille kauniista kommenteistanne. Kaikille lukijoille haluan toivottaa Onnellista alkanutta vuotta 2009!

Uusi(o) villatakki

Jane by Wendy Bernard from Custom Knits, koko M
Lana Grossa Bingo, 100 % merinovilla, 600 g
KnitPicks Harmony 5,5 mm

Tämä on uusi olomuoto pari vuotta sitten tekemästäni neuletakista. Olin jo silloin sitä mieltä, että olisi se voinut olla reilumpikin. Hihat olivat liian kapeat eikä pari tuumaa lisää ympärystäkään olisi haitannut. Koska lanka on hyvälaatuista, purin neuleen, vyyhtesin langat, kastelin ne ja niiden kuivuttua kerin ne uusille kerille. Mukaan nappasin vielä lankavarastosta yhden kokonaisen ja yhden vajaan kerän. Lankaa jäi muutama metri.

Mallin bongasin mainiosta Custom Knits -kirjasta, jonka hommasin Amerikan-matkallani KnitPicksin kirja-alesta. Samassa kuormassa tuli sukkapuikkoja ja muuta pikku sälää. Lankoja en tällä kerralla hankkinut. Kirjassa on lukuisia ylhäältä alaspäin toteutettavia malleja sekä raglan- että istutetuilla hihoilla. Tämä aloitettiin olkapäiltä. Ensin neuloin takakappaleen kainaloihin asti ja sitten poimin silmukat etukappaleita varten aloitusreunasta. Kainalossa kappaleet sitten yhdistyivät ja alaosan tein yhtenä kappaleena. Tässä ei varsinaisesti mitään uutta. Uutta oli hihojen tekotapa. Hihojen silmukat poimin hiha-aukoista ja aluksi tein jyhennettyjä kerroksia saadakseni hihan pyöriöön "lisätilaa". Sitten jatkoin hihojen neulomista normaalisti pyörönä. Yhtään saumaa ei tässä vaatekappaleessa ole.

Mallia sovelsin sen verran, että tein v-aukon, napinlävet ja laitoin napit alkuperäisen nauhakiinnityksen sijaan. Napitkin ovat samat kuin edellisessäkin versiossa. Mallikuvion tein neljään kertaan, kun alkuperäisessä ohjeessa kehotettiin tekemään se kolmesti. Nyt olen jo sen verran viisastunut neuleharrastuksessani, että teen neuleet omien mittojeni mukaan. Hihat olisivat voineet olla inansa pidemmät, mutta menevät noinkin. Hihat ovat ihan suorat ilman mitään kavennuksia. Uskon että tätä tulee käytettyä paljon.

Joulukinkku loppui tänään. Kinkkupizzaan ja -kiusaukseen sijoitin suurimman osan jämistä ja tänä aamuna pistelin viimeiset siivut aamiaiseksi. Kalaruokia alkaa olla jo ikävä.

Joulu jatkuu vielä

Edellisestä postauksesta onkin jo aika tovi. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua vaikka mitä: kävin Amerikassa Texasissa ystäviäni tapaamassa, suoritin normaalia arkea, valmistauduin jouluun ja aloitin joululoman.

Tänä vuonna neuloin vain yhden joululahjan:

Suursmurffin pipo
Hjertegarn Palino, 100% Merinovilla, 80 g
Pyöröpuikot Addi 3,5 mm/40 cm

Tämän annoin siskolleni. Ohje on sama kuin aikaisemmin tekemissäni Bamboo -pipoissa eli Meg Swansen artikkelista Old Wives Tales (VK Holiday 2006). Silmukoita loin 100 ja tuosta tuli sopivan kokoinen aikuiselle naiselle. Lanka vaikutti kerällä paremmalle kuin miksi osoittautui neulottaessa. Langasta lähti aika paljon nöyhtää ja valmis neule näytti varsin nyppyiseltä. Harmitti vähän antaa sellaista lahjaksi, mutta annoin kuitenkin. Sisko tilasi vielä pätkäsormisormikkaat, joten täytynee hakea vielä yksi kerä lisää.

Hankin joululahjoja aika pienelle joukolle: mies, miehen pojat, vanhempani ja siskoni. Pojille annoin myös neuleita lahjaksi, Amerikan tuliaisia. Muille annoin kirjoja. Kirjat ovat mielestäni parhaita lahjoja, pitävät arvonsa ja ovat nopeita hankkia. Lahjojen hankinta kesti noin 10 minuuttia, jos ei lasketa mukaan sitä aikaa, jonka jonotin kassalle ja pakkauspisteeseen.

Itsekin sain lahjaksi kirjoja, en tosin mitään käsityöaiheista. Perinteisesti sain Seppo Jokisen uusimman Tampere-dekkarin Kuka sellaista tekisi ja varsinaisena toiveena Jari Tervon Troikan. Jokisen kirjan luin perinteisesti saman tien. Siskoltani sain lisäksi äänikirjan (Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia), koska ennen joulua valittelin, että en ehdi lukemaan. Nyt voin neuloa ja kuunnella samalla!

Kerrassaan mainio oli lahja, jonka saimme mieheni kanssa mieheni vanhemmalta pojalta. Hän oli yhdessä tyttöystävänsä kanssa leiponut meille taatelikakun ja muumipipareita. Taisi mennä käyttöön pojan saama tehosekoitin, jota hän toivoi joululahjaksi.

Kuten otsikossa totesin, joulu jatkuu vielä. Kinkkuakin on vielä jäljellä. On taas se aika vuodesta, jolloin kekseliäisyys on koetuksella: mitä kaikkea hyvää ja erilaista voi tehdä joulukinkusta. Taidan lähteä ulos kävelylle sitä miettimään. Ensin kuitenkin valokuvaan uuden villatakkini, josta tarinaa lähiaikoina.