Iso pipa ja miähen sukat

Tämä syksyn suurponnistus, palmikkohuppari Celtic Icon, valmistui eilen illalla. Esittelen sen viikonloppuna, jos vain on jonkinlaista valokuvauskeliä. Ison projektin aikana tuli tehtyä pienempiäkin projekteja. Neuletapaamiseen en viitsinyt ottaa isoa työtä mukaan ja hupparin pingoittuessa täytyi touhuta jotain muuta.

Neuletapaamiseen tarvitsin siis jotain helposti mukana kulkevaa. Marraskuun alkupuolella kelit olivat jo aika viileät ja päähineelle oli tarvetta.

Punanen pipa (Rasta hat; Ravelry linkki)

Jaeger Shetland Aran, (80% New Wool, 20% Alpaca), 100g

Addin 40 cm:n pyöröt, 5 mm

Tykästyin tähän malliin, kun neuloin ystävättärelleni rastapipon aikaisemmin tänä vuonna. Lanka on jämälankaa vuodelta 2006, siskoni joululahjapuserosta. Kokeilin ensin tehdä vähän pienemmällä silmukkamäärällä, mutta tulos ei ollut yhtä hauska ja lankaakin olisi jäänyt reilusti, joten purin tekeleen ja tein kiltisti mallin mukaan. En ole mitenkään erityisen runsastukkainen tai rastahenkinen, mutta tuossa mallissa on jotain. Ainakin pipoa voi käännellä ja väännellä hauskasti päässään, kun poseeraa peilin edessä. (Peiliin olisin tosiaan voinut vilkaista ennen kuvaamista, toim. huom.)

Miähen sukat

Raggegarn (60% villaa, 20% acryyliä, 20% nylonia), 100 g

Sukkapuikot, 4 mm

Aloin neuloa näitä sukkia itselleni (kengännro 39), mutta niistä tulikin sen verran reilut, että sopivat passelisti miekkoselle (kengännro 44). Varpaista aloitin, 48 silmukkaa. Kantapään tein käänteisesti ranskalaisena Ullan ohjeen mukaan. Sukkiin tullut kokovirhe johtui ilmeisesti siitä, että aloitin kiilalisäykset liian myöhään. Kantapäästä tuli kyllä kaunis tuolla tavoin. Ei tarvinnut poimia silmukoita, joten ei tarvinnut huolehtia tuleeko reikiä. Vartta neuloin niin kauan kuin lankaa riitti. Vähän lyhyethän niistä tuli, mutta menettelevät kotioloissa. Lanka oli positiivinen tuttavuus (Lankaideasta). Vaikka siinä olikin huomattavasti keinoainetta mukana, niin se oli mukavantuntuista neuloa. Kuvassa sukat näyttävät jotenkin nuhjaantuneilta, mutta luonnossa näyttävät kyllä ihan hyviltä.

Tuulettava Heippa -kissa

Enpä ole aikoihin blogannut. Ei ole ollut oikein mitään blogattavaa. Syyskuun alussa aloittamani huppari on vielä pahasti kesken. Toivottavasti valmistuisi marraskuun aikana. Tekisi kovasti mieli jo aloittaa muitakin projekteja, mutta ensin tämä valmiiksi.

Pienen välityön tein syyskuun puolella: maskotin kolmivuotiaalle pikkuserkulleni Annille. Anni sai pikkuveikan 090909. Pikkuveikalle annoin nämä töppöset. Tasapuolisuuden vuoksi tekaisin isosiskolle oman Hello Kittyn.

Annin Heippa -kissa eli Amigurumi Hello Kitty Large by Armina Parnagian

Jämäpuuvillalankoja n. 50 grammaa

Virkkuukoukku 3,5 mm

Silmät äitini varastoista

Tähän sain menemään pari jämälankakerää, ainakin näistä projekteista. Yllättävän työläs projekti, vaikka korkeutta ei ole kuin vajaat 20 cm. Melkein viikko meni tuota kupertaessa. Viimeistely otti paljon aikaa. Pikkaisen harmittaa, kun laiton nuo kädet väärin. Hoksasin vasta valmiina kuinka ne olisi pitänyt laittaa, mutta olin ommellut kädet kiinni niin tiukkaan, että niitä olisi ollut mahdoton saada ehjänä irti, joten tuulettakoon sitten kisuli vaikka piirinmestaruutta.

Yhteensopivat pudotetut silmukat

 Drop Stitch Scarf by Laura Bryant

Designer Knitting Spring/Summer 2009, #13

Zitron Trekking Hand Art, väri Kiruna, 75% villa, 25 % nylon, 100 g

KnitPicks Harmony, 3.75 mm

180 x 30 cm

Voitin kesällä Villavaaran arvonnasta vyyhdillisen Trekking Hand Artia. Aluksi ajattelin neuloa siitä sukat, mutta kun selailin taas kerran em. lehteä, niin hoksasin että lankahan on loistava valinta tuohon huiviin, joka myös alunperin oli neulottu sukkalangasta. Kaiken lisäksi värit sopivat täydellisesti Sunrise Circle Jacketiini, onhan siinä pieniä sinertäviä tweedpalleroisia.

Pudotetuissa silmukoissa on se jokin. Alkuun neule näytti kapealta luirulta, jolla oli mittaa liki maan ääriin. Pingotus teki taas ihmeitä. Huiviin tuli sopivasti leveyttä eikä se enää näyttänyt niin säälittävältä. Vähän hassua ajatella että samasta lankamäärästä voi saada aikaan joko parin sukkia tai pari metriä huivia. Lanka on todella pehmeää ja sopii hyvin huiviksi. Ensi viikolla kun säät viilenevät, pääsee "talviasuttava" Sunrise Circle Jacket taas käyttöön uudella huivilla päivitettynä.

Viimeiset kesäneuleet

Kesäneuleet ovat siitä kivoja, että ne ovat yleensä nopeampia neuloa kuin pitkähihaiset villapaidat. Toisaalta Suomen kesässä voi käydä niinkin ettei heppoiselle topille juuri ole käyttöä. Tälle kävi vähän niin, koska valmistui vasta elokuun puolella.

Fir cone -toppi (oma malli)
Novita Bambu, 68 % bambua, 32 % puuvillaa, 175 g
KnitPicks Harmony, 4 mm & 3,75 mm

Tähtitopista jäi yli kaksi ja puoli kerää Novitan Bambua. Hain Prismasta yhden kerän lisää ja laitoin topin puikoille. Mitat otin vanhasta trikootopista. Tein ketjusilmukka-aloituksen ja neuloin sileää pyörönä parin kerän verran. Kaventelin silmukat kädenteitä varten, takakappaleesta tein vähän matalamman kuin etukappaleesta. Kädentien reunoista poimin silmukat i-cord -reunaa varten ja neuloin reunukset(4 s:n i-cord). Samoin tein etu- ja takakappaleen yläreunan silmukoille. I-cordeissakin hyödynsin ketjusilmukka-aloitusta. Kun reunat oli i-cordattu, otin etukappaleen puolelta samalle puikolle etureunan ja kädentien i-cordit ja jatkoin kahdeksalla silmukalla i-cordia olkaimia varten. Olkaimet silmukoin takana vastaaviin silmukoihin. Kun yläosa oli valmis, purin ketjusilmukkaketjun helmasta, laitoin silmukat puikolle ja aloitin Fir cone -pitsineuleen. Neuloin sitä kaksi mallikertaa ja muutaman kerroksen vuoroin nurjaa ja oikeaa. Silmukat päättelin ompelemalla, koska lanka ei riittänyt tavalliseen päättelyyn. Kaikki lanka meni, mikä oli tarkoituskin.

Timanttisukat
Novita Kotiväki, 100 % puuvillaa, 80 g
Addit 80 cm, 3 mm

Ostin lomareissulla Barcelonassa hauskat puukengät Vialiksesta. Niiden kaveriksi oli ihan pakko neuloa pitsisukat. Ihan tavalliset varpaista-ylös-sukat, helppo pitsikuvio, kantapää lyhennetyillä kerroksilla, picot-reuna yms. Neuloin sukat 64 silmukalla, vähempikin olisi riittänyt. Eivät nuo jalassa pyöri, mutta eivät ole erityisen napakatkaan. Ihan kivat.

Nyt on kesäneuleet ja -langat neulottu. Suurin osa muuten Novitaa. Laskeskelin, että olen kevään ja kesän aikana neulonut 4,5 kilometriä Novitan puuvilla- ja bambulankoja. Tennesseetä on vielä vähän varastossakin.

Lahjoja

Pitkä loma alkaa olla lopuillaan. Maanantaina taas takaisin toimistoon ja syksyn askareisiin. Loma on mennyt mukavasti. Kaikenlaista puuhaa on riittänyt, ja nämäkin työt valmistuivat jo heinäkuussa.

Elisabeth Rosen sukat (Chevron Lace Socks by Ann Budd, Interweave Knits, Summer 2005)
Sandnesgarn Lanett, 100% merinovilla, 22 g
Sukkapuikot, 2,5 mm

Ystäväpariskuntamme sai esikoisensa, pienen tytön. Halusin muistaa heitä ja pienokaista pienellä lahjalla. Sukkia ei koskaan taida olla liikaa, ja ne ovat aina käyttökelpoisia. Vaaleanpunainen pitsiin yhdistettynä on aina suloinen yhdistelmä. (Joo. Olen sitä mieltä, että pienet tytöt voi (ja pitää) pukea söpösti. Pukekoot sitten isompana päälle mitä lystäävät.)

Näin pieneksi projektiksi tässä oli paljon mukavia yksityiskohtia: picot-reunus, yksinkertainen pitsikuvio, kantapää lyhennetyin kerroksin, kärki lyhennetyin kerroksin ja hauska päättely.

Marikan rastapipa (Rasta hat by Shannita Williams-Alleyne, linkki Ravelryyn)
Novita Tennessee, 100% puuvilla, mustaa 50 g, punaista 25 g, keltaista 25 g
Sandnesgarn Mandarin Classic, 100 % puuvilla, vihreää 25 g
KnitPicks Options 4 mm

Tämän pipan lupasin tehdä ystävälleni jo ainakin vuosi sitten. Nyt sen sitten sain tehtyä ja se on jo palannut hänen kanssaan Texasiin. Mainittua ohjetta käytin varsin vapaamuotoisesti, sillä se on paljon paksummalle langalle. Laskeskelin silmukat uusiksi. Ohjetta tarvitsin lähinnä lipan muotoiluun. Projektia viivästytti jonkin verran se, että kirkkaanvihreää lankaa Tennesseen vahvuisena oli aika vaikea löytää. Onneksi sitten Mandarin Classicissa oli oikea sävy.

Aika usein hämmästelen miten vaikeaa on löytää jotakin tarviketta, jonka luulisi olevan ihan standardikamaa. Niin kuin esimerkiksi vihreä puuvillalanka. Viime viikolla olin lentää selälleni Eurokankaassa, kun menin ostamaan mustaa puuvillakangasta housuja varten. Sitä ei ollut. Luulisi että musta puuvillakangas olisi suurin piirtein elinkustannusindeksiin sidottu tuote, jota olisi aina saatavilla kuten kevytmaitoa ja keskiolutta!

Tähtitoppi

Kesäloma on nyt puolivälissä. Sen jälkeen vielä 2 viikkoa muita vapaita. Kaikenlaista pientä olen puuhaillut; neulonut ja ommellut sekä bilettänyt Tammerfestissä ja Pori Jazzissa. Nyt kun sataa, on hyvä hetki blogata.

Star Camisole by Mari Lynn Patrick, Designer Knitting/Vogue Knitting, Spring/Summer 2009, #2
Novita Bambu, 68% bambu, 32% puuvilla, 180 g(!)
KnitPicks Harmony 4 mm

Etukappaleen tähtikuvion vuoksi otin tämän työn alle. Ihan kivahan siitä tuli, mutta en ihan sataprosenttisen tyytyväinen ole. Tässä oli aika paljon saumoja ommeltavaksi ja koko työstä jäi vähän semmoinen kursimisen vaikutelma. Toki olisin voinut vähän miettiä etukäteen miten homma kannattaa toteuttaa. Ihan turhaan tein takakappaleen kahdesta osasta, samoin olkaimia olisi voinut jatkaa niin, että etukappaleen yläosat olisivat olleet samaa kaistaletta. Kokosin kappaleet vähän väärin, kun en ihan ymmärtänyt miten tämä olisi pitänyt kasata. Lehdessä oli vain yksi kuva, suoraan edestä, josta ei tuota sivusauman muodostumista saanut selville. Netissä oli kyllä 360 asteen kuvat, mutta niistäkään en ihan kaikkea hahmottanut. Jos vain kelejä on, niin eiköhän tuota tule pidettyä.

Novitan Bambusta en ole ennen neulonut, enkä varmaan neuloisi vastaisuudessakaan, jos ei lankaa olisi jäänyt käyttämättä 2½ kerää. Aika pahasti nuhraantuu jo neuloessa, vaikka sinänsä lankaa on mukava neuloa. Valmis neule laskeutuu kauniisti, mutta aina näissä Novitan langoissa on joku pieni harmittava vika. Tennesseenkin laatu on pudonnut, mutta siitä lisää toisen projektin yhteydessä.

Sainpa vihdoin korjattua (oikeasti jo pari viikkoa sitten) myös aikaisemmin kesällä valmistuneen topin. Ongelmanahan oli repsottava pääntien resori. Äiti antoi viisaan neuvon kuinka tuon saisi korjattua: neuloin resoriin lisää pituutta, n. tuplamäärän kerroksia ja sitten käänsin sen sisäpuolelle kaksinkerroin. Hyvin asettui kaulus paikoilleen. Kiitos neuvosta, äiti!

Loma jatkuu. Huomenna saattavat vadelmat olla jo kypsiä. Sadonkorjuu alkaa siis vähitellen. Kesää saisi olla vielä paljon jäljellä.

Virkkaaminen kuuluu kesään

Blue Reflection Bag
Novita Tennessee, 100% puuvilla, eri värejä yhteensä 170 g
Virkkuukoukku 3,5 mm

Kesällä täytyy aina virkata jotakin. Tämän kesän virkkaukseni on tämä pienehkö laukku, n. 27 x 16 cm. Laukun ohjeen bongasin Designer Knittingin kevät/kesä 2009 -lehden sisäkannen Patonsin mainoksesta. Ilmoituksessa mainittiin, että ohje on saatavissa heinäkuun 1. asti ilmaiseksi, mutta ainakin äsken sain sen vielä ladattua. Alkuperäisen ohjeen väritys oli hieman erilainen kuin minulla tässä. Sommittelin omasta varastostani löytyvistä langoista oman väritykseni noille kukkasille. Minusta tuo on ihan sievä, vaikka en ole tainnut koskaan tuollaisia kukkia luonnossa nähdä. Mielikuvitusta kehiin, niin siinä on vaikka joulutähtiä ja valkovuokkoja! Todennäköisesti laitan laukkuun vielä vuorin. Ompelukone on jo melkein nostettu pöydälle...

Tätäkään projektia en suosittele päättelykammoisille. Noita kukkasia oli yhteensä 35 kpl, jokaisessa 3 väriä, joita 2 eri päätä, niin siitä tuli jo kolmatta sataa langanpäätä pääteltäväksi ynnä vielä kappaleiden yhdistäminen jne. Pelkät katkotut langanpäät painoivat yhteensä 10 grammaa!

Postintäti polki tänään kivan paketin.

Voitin Villavaaran blogiarvonnassa, ja nämä sain palkinnoksi: Trekking Hand Art -lankaa, Muumipyyhkeen ja kivan kortin. Kiitoksia paljon! Lanka on minulle uusi tuttavuus, ja jossakin vaiheessa taitaa muuntua sukiksi. Käsipyyhkeitä ei ole koskaan liikaa ja kortin ukkeli kirjoneuleessaan on mainio. Pääsivät poseeraamaan meidän vattupuskaan, johon kohta tulee ihan älyttömästi suuria ja herkullisia vadelmia.